Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Olen seurannut kolmisenkymmentä vuotta sitten kylvettyä koivikkoa. Aikaisemmin kasvoi todella järeä kuusikko. Metsästysseura kulotti talkoilla aukon. Minulla on valokuvia kulotuksesta. Kulotuksen jälkeen koivun kylvö. Syntyi hieno koivikko ja sen alle tuli kaupantekijäisenä kuusentaimikko. Joku vuosi sitten tehtiin ensiharvennus. Osa kuusistakin on jo ainespuun mitoissa.
Eipä tullut Kalevan kisoja seurattua. Tulostaso on Suomessa niin vaatimaton, että ei jaksa kiinnostaa. Jos maailman tulotasoon verrataan, ei ole kuin pari lajia, joita on mielenkiintoa seurata. Kestävyysjuoksussa ollaan kaksi-kolme ratakierrosta jäljessä, keskimatkoilla suoranmitta, keihäässä yli 10 metriä, seipäässä metri, satasella yli 10 metriä jne.
näilläkään vesialueilla ei ole enää minkäänlaista arvoa, koskaan.
Tuo on vähän yliampuva arvio. Kyllä vedet luultavasti ennallistuvat ja arvo palautuu seuraavan jääkauden jälkeen. Aikaahan se vähän ottaa, mutta kyllä palautuvat.
Olen samaa mieltä puuhastelijan kanssa. Vielä kun lisätään voissa paistettuja suppilovahveroita ja puolukkahilloa. Käpysonni ei osaa kokata. Jos hirvipaisti on sitkeää, on koivuklapien kanssa nuukailtu. Kun hirvipaistin laittaa iltauutisten aikaan rautapadassa leivinuuniin ja ottaa aamulla pois, voi vaikka lusikalla pistellä ääntä kohti. Hirvenliha ei ole mitään nyhtösikaa tai broileria, vajaan tunnin kypsytys ei riitä.
Suojakaasuhan niissä on, mutta en tiedä mistä haju tulee. On kuitenkin aivan sama kuin keväisillä pelloilla.
A.J:n kommentti pisti oikein miettimään. Olen nähtävästi elänyt kriisissä koko ikäni. Syönyt haukea, ahventa ja mateita. Kaikkea riistanlihaa, sieniä lisukkeeksi ja marjoja jälkiruoaksi. Aika vähän ostolihaa. Joskus tulee vieläkin mieleen ja kieleenkin suolaamalla säilötyn hirvenlihaa maku. Lapsena kun ei vielä ollut pakastimia. Täytyypä tulevana syksynä kokeilla pitkästä aika. Muuten, kun avaa kinkkuleikepaketin tai paistopussissa paistetun joulukinkun, mitä tulee mieleen? Ainakin minulle tulee selvä mielleyhtymä, kun aikoinaan kaksi vielä kylällä toimivaa sikalaa alkoivat tyhjentämään.lantaloitaan pelloille. Sama haju, tai tuoksu. Testatkaapa.
Olet Apli väärässä. Kuluttaahan Tolopainenkin eläkkeestään yli 1300 € kuukaudessa räkänenäisen nuorikkonsa nenäliinoihin.
Ja onhan sieltä etelän lomamatkalta lähetettävä vanhanajan postikortti työpaikalle. Kortti tosin tulee kaksi viikkoa sen jälkeen, kun on jo palattu töihin.
Valtakunnan hallitukset, puolueisiin katsomatta, tekevät kaikkensa kulutuksen nostamiseksi tai ainakin pitämisenä ennallaan. Reipas kulutus on mantra, jonka nimeen vannotaan kaikkea hyvää, elinkelpoista ja kehittyvää tavoiteltaessa.
Visa täytyisi kutsua itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin. On ainoa kuulemani eläkeläinen jota ei ole yhteiskunnan taholta ryöstetty, sorrettu, saatette verottamalla ahdinkoon ja jätetty hoitamatta.