Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle vastaus, mittailin kartalta. Ojitusalueen pinta-ala on n. 250 ha. Ojitettu alue rajoittuu tuohon mainitsemaani lahteen n. 400 metrin matkalta. En ole voinut mitata paljonko kiinto-aineita on alueelta tullut järveen. Palstalla olleiden asiantuntijoiden lausuntojen mukaan ilmeisesti 1 litra/ vuosi, eli 57 litraa. Purkuoja tulee tuolta alueelta. Vedenjakajaseutua, seuraava ojitusalue kaataa jo seuraavaan järveen. Korkeuskäyrien perusteella korkeusero ojitusalueen takareunaan järvestä on n. 5 metriä, laskien siitä järveen tasaisesti. Ojituksen aikaan ei paljon ”vesiensuojelurakenteita” käytetty, pyrittiin tehokkaasti tavoiteltuun lopputulokseen. Ei kaivukatkoja, lietekuoppia tai saostusaltaita. Tämän kokoiset ja vielä laajemmat ojitusalueen ovat täällä tyypillisiä, tämä pienimmästä päästä. Ei täällä ole muutaman hehtaarin kanssa lähdetty räpeltämään.
Eu:ssä työskentelevät tuskin täyttävät kaikkia lentoja Suomeen. Siskoni oli aikoinaan yhden kauden Eu avustajana Brysselissä. Kävi kaksi kertaa vuodessa Suomessa.
Eu -edustajat eivät lennä huvikseen. Yk:n ilmastokokoukseen lentely on jo turhaa. Tarkoitan näitä lomalentelijöitä, jotka huvikseen lentelevät etelään. Eu-edustajat sopisivat yhteen koneeseen.
Vai vielä rajoituksia ! Päinvastoin, valtio tukee verovaroin muhkeilla summilla etelän aurinkoon läskejään tiristämään lenteleviä. Lentäminen huvikseen on perusoikeus, toisin kuin omalla autolla tai junalla tehtävät työmatkat. Niistä yritetään rangaista, huvikseenlentelystä palkita, ainakin lennättäjää.
Tunnen kaksi metsänomistajaa näillä kylillä joilla on hcv metsää. Toinen on äärimmäisyyksiin asti innokas lintumies. On kulkenut lintujen perässä kaukomaillakin. Hänen vanhalla metsäkuviolla pesii sekä liito-orava että viirupöllö. Lisäksi hän on valokuvannut sieltä kaksi harvinaista perhoslajia. Olen kuvat nähnyt, melko vaatimattoman näköisiä paksupäisiä perhosia, mutta kuulemma harvinaisia. Nimiä en nyt muista, ovat niin pitkiä outoja rimpsuja. On mennyt hölmöyksissään vielä ilmoittamaan havaintonsa. Kertoi rajanaapurilleen havainnoista, kun aloittiivat hakkuut. Sieltä metsästä hänelle tuli äkkilähtö. Toinen metsänomistaja, jolla on selkeä hcv metsä, on muuten elämäntapaintiaani.
Metsätieteen Aikakauskirjan artikkelin kirjoittajien olisi pitänyt kysyä Kurjelta neuvoa ennen kuin menevät tuollaisia kirjoittamaan, että metsäojituksen vaikutukset ovat aijemmin luultua isommat ja pitkäaikaisemmat. Kurjellahan on vesipullotesti kiistattomana todisteena, että näin ei ole, vaan vesien tummuminen ja liejuuntuminen on pelkkä optinen harha.
Tunnen läpikotaisin muutaman kymmenentuhatta hehtaaria valtion ja metsäyhtiöiden puuntuotantoalueita. Hcv metsiä niistä ei löydy tekemälläkään.
En osaa arvioida ajan osuutta asiaan, mutta lahden kasvillisuus, eläimistö ja vesi on täysin muuttunut. Muuttuminen on alkanut tuon laskukanava ilmestyttyä. Isäni muisti vuosikymmenien ajalta tuon lahden täysin samanlaisena ennen kanavan ilmestymistä. Aika ei tekijänä näköjään ulotu näissä asioissa taaksepäin.
Olen tutkinut vesistöjä samalla menetelmällä kuin Metsuri Motokuski, silmällä ja airolla. Yksi esimerkki. Ns. kotijärveni, järvi jonka rannalla isäni kotitalo on, on noin kaksi ja puoli kilometriä pitkä järvi. Järven eteläpään lahti oli poikasena matalahko järvikortteinen ja lumpeikkoinen. Pomminvarma sorsapaikka ja heinäkuulla, kun sai heitettyä n:o kolmosen kuparisen Meppsin lumpeikkojen väliin jääviin muutaman neliön aukkopaikkoihin, oli hauki aina kiinni. Sitten lahdenpohjukkaan ilmestyi järeä ison ojitusalueen laskukanava, suora ränni ilman kaivukatkoja tai saostusaltaita. Jouduimme oikein rakentamaan pitkospuut kanavan yli, että päästiin parhaisiin sorsapasseihin. Aikaa tuosta on kulunut yli viisikymmentä vuotta. Nyt ei lahdella ole järvikortetta, lumpeikkoa, haukia eikä sorsia. Rannan läheisyydessä soudellessa tahtoo mutaryöppy nousta pintaan jokaisella aironvedolla. Minun on hyvin vainea keksiä muuta syytä ilmiöön kuin tuo laskukanava. Maataloutta ei ole eikä niiltä laskevia ojia, rannat ovat lähes pelkkää kivennäismaata. Viisaampi selitys tietenkin löytyy, kuin tuon laskuojan tuoma ruokalusikallinen humusta vuodessa, mutta minä en sitä ole vielä pystynyt itselleni selvittämään.
Kuinka moni noista 1,8 miljoonasta on tarpeellisella ja välttämättömällä lennolla? Taitaa 1,5 miljoonaa lennellä huvikseen.