Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Onko se musta mönjä, kiintoaineeksi kutsuttu, täysin ravinteetonta? Se joka täyttää järvissä aina sen lahden, mihinkä ojitusalueen laskuoja tulee.
Kuiduksi eivät kelpaa, kyllä ne on raivattava motomiesten tieltä lattiaan. Ei niitä yhden kuitupölkyn runkoja kukaan tee. On hidasta ja tulee liian kalliiksi. Energiapuuta ei kukaan osta eikä polta 5-10 vuoden kuluttua, jykevät sähkökattilat akkuvarastoineen lämmittävät kaupungit. Tee äkkiä itselle polttopuuksi niin ehdit vielä polttamaan ennenkuin se kielletään tai laitetaan maksamaan liikaa. Nämä on Visa faktat, jotka olen oppinut palstaa lueskellessa. Tietäjien tietoa, ei omiani.
Voisihan Suomi neuvotella Eu:n kanssa tullittomat markkinat. Onhan Israelkin saanut tullittoman sopimuksen kaupankäynnistä. Minkähän vuoksi?
Meillä otetaan saalista silloin, kun sitä on tarjolla ja metsä antaa. Se on hyvää metsästyskäytäntöä. Muiden kulttuureista en tiedä.
Onhan näitä vanhoja perheyrityksiä Suomessakin. Fazer, Paulig, Fiskars, Berner, Aarikka, Ahlström, Airam, Finnsavotta, Harvia ym. Vanhimmat perustettu jo 1800-luvulla, Fiskars jo 1600-luvulla.
Täällä päin varovat jonkun vuoden uutta aukkoa. Oman porukan vuosia olleen kenraalipassin taustalle tuli rohean kokoinen aukko. Kaksi täyttä syksyä passi pysyi tyhjänä. Viime Tapaninpäivänä, kolmantena vuonna, poikani ampui seitsämän hirven laumasta siihen kolme hirveä samaan kasaan. Tulivat taas sitä vanhaa tuttua ajo-uraa pitkin kuin ennenkin.
Perko on oikeassa siinä, että on kehitykselle haitaksi kun vanhakantaista puoluetta käskytetään ulkopuolelta. Kokoomushan on erittäin vanhakantainen puolue. Tulee entistä enemmän Kari Suomalaisen pilapiirrosten kypäräpäisen papin kaltaiseksi. Ja kun on antanut vielä Ek:n käskyttää itseään, tulokset ovat surkeita.
Olen samaa mieltä. Hirvi on yksinkertainen eläin. Se tarvitsee ruokaa suojaa ja naarasta/ urosta kerran vuodessa. Kymmenen hehtaarin uudistusala ei tarjoa suojaa, eikä siellä hirvi viihdy niin hyvin kuin kahden hehtaarin taimikossa reunametsineen.
Olen sitä pohtinut. Susia ei ole, ei ainakaan pysyvää reviiriä. Pari-kolme läpikulkijaa lumikelillä aina havaitaan. Metsät karuja vedenjakajaseutuja. Mänty ylivoimainen pääpuulaji. Ei enää merkittävää maataloutta kuin yhdellä kylällä, sekin etelän mittapuun mukaan näpertelyä. Todella metsäistä seutua, laajoja metsäalueita firmojen ja valtion mailla täysin vailla asutusta. Metsät eivät ole mitään saarekkeita peltojen, asutuskeskusten tai isojen valtateiden välissä. Firmojen ja valtion mailla metsät hyvin väkivaltaisen käytön ja hoidon piirissä. Hirvellä on vapaus valita kesälaitumensa, talvehtimisalueensa ja ravintonsa varmaan hieman vapaammin ja isommalta alueelta kuin etelässä pahimmilla tuhoalueilla. Hirvikanta pidetty 2,7 – 3,2 / 1 000 ha. Nyt pientä korotuspaineita, kun riistakeskus vaatii jättämään petovaraa, ehkä se 3,4. Lupia tuli saman verran kuin viime vuonna. Lähes kaikkien porukoiden metsästysmaat talvilaitumia. Metsästys jatkuu useimmilla tammikuulle asti, hirvet pidetään liikkeessä lupa-ajan loppuun asti. Vielä marraskuussa ei pääse syntymään mitään paikallaan jököttäviä pesäpaikkoja. Joku nimesi minut hirvifanaatikoksi aikaisemmissa keskusteluissa. Ehkä niin, mutta rehellisesti sanottuna, kuten olen kertonut, 33 000 ha:n työalueeltani olen löytänyt kolme pientä taimikkokuviota, joissa paha hirvituho. Ison puuston sisään tehty pieni vajaan hehtaarin uudistusala. Niihinkin on nuori metsä syntynyt, tietenkin viivästyneenä ja kasvutappiota tullut, mutta ei ne ole aroksi muuttuneet.
Varmasti korvausperusteet ovat tiukat, liiankin tiukat. Mutta kai niitä korvaamatta jääneitä taimikoita näkyisi täälläkin ja niistä käytäisiin keskustelua, kun täällä ei oikeastaan asu ja elä kuin metsänomistajia ja juttu kiertyy vähintään joka toisella tapaamiskerralla metsäasioihin. Yksi isäntä on valittanut hirvituhoja ja tuo ainoa täplä kertomallani alueella olikin hänen tilallaan.