Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Miksuliini. Kiinnostaisi tietää kuinka metsäpuolella maatalonpojat munasivat homman?
Siinä käytetään vähän samaa laskentakaavaa kuin lannoituksen kannattavuuden kanssa. Ilman lannoitusta metsä ei kasva ollenkaan, uusi auto liikkuu pyhällä hengellä eikä kuluta mitään. Auto-uskossa olevien täytyy vaihtaa uusi auto kolmen vuoden välein. Mitenkähän luonnonvarojen kävisi, jos kaikkien autojen maksimi käyttöiäksi säädettäisiin kolme vuotta? Luonnonvarojen käytöstä minä lähinnä olin huolissani. Vanhakin auto täytyy olla päästöiltään katsastuksessa kunnossa. Kävin selaamassa uteliaisuuttani autojen myynti-ilmoituksia. Hyvin pidetty entisöity Opel Kadett 1971 maksoi saman verran kuin 2013 Merzedes A, 5900 €. Kummanko hinta oli pudonnut enemmän? Kaverillani on hienossa kunnossa oleva Volvo Amazon 1962 kesäautona. Katsasti sen lomansa alkajaisiksi maanantaina, palokaasutkin kuulemma mitattiin. Hiluxi odottelee tallissa hirvenmetsästysaikoja. En usko, että hän luopuu Volvostaan kuudella tonnilla. Pitäköön itse kukin sellaista autoa kuin tarvitsee. Minä pidän vanhaa lavanelivetoa, koska se sopii parhaiten käyttötarkoituksiini ja luontoni mahtuu aivan hyvin sen hyttiin. Ajelkoon joku Ferrarilla, jos se hyväilee hänen itsetuntoaan ja suo hänelle iloa.
Kumpiko on vähemmän saastuttavaa: ajaa vanha, hyvin toimiva, katsastuksen hyvillä päästöarvoilla läpäissyt auto loppuun vai ostaa uusi. Vanha auto saattaa toimia vielä kymmenenkin vuotta. Ei kaikki vanhat autot ole nokipilviä pölläytteleviä romuja. Kyllä nekin täytyy katsastaa. Taloudellisesti järkevintä, ja luontoa vähiten kuormittavaa, on hankkia hyväkuntoinen käytetty mahdollisimman halpa ja toimiva auto. En ottaisi Ferraria vaikka ilmaiseksi saisin. En osta sähköautoa. Molemmat jäisivät minulta pihankoristeeksi, koska niillä ei voi liikkua käyttämilläni teillä ja maastoissa. Jos jotain kiinnostaa autot ja niiden kiertely, suon hänelle ilomielin Ferrarin. Minulle se olisi pelkkä turhake.
Kyllä se metsureiden ylentäminen työnjohtajaksi oli jo ennen 80-lukua. Itse tulin metsuriksi 70-luvun lopulla. Ei silloin enää näitä siirtoja tehty. Aikaisemmin kyllä itsensä raakiksi hakanneita jätkiä otettiin työnjohtotöihin. Näistä tahtoi vain tulla kaikkein v-mäisempia pomoja.
Niin. Kukaan ei tirskunut Kekkoselle, kun hän loikki vinttikoiransa kanssa kolme porrasta kerrallaan ylös jyrkkiä portaita. Ei tainnut uskaltaa. Onko presidetti-institutiolta kadonnut arvovalta?
Olenpa hieman Gla:n linjoilla kuluttajan roolista. Jos Helsingin cityvihreä vaatii metsien käytön huomattavaa vähentämistä, mutta haluaa ehdottomasti ostaa burgerinsa kertakäyttöisessä kartonkirasiassa ja pyyhkiä pyllynsä maailman puhtaimmaksi valkaistuun pehmopaperiin, kyllä hänellä on jonkinlainen vastuu osoittaa näille tuotteille korvaaja.
Liikenne tappaa n. miljoona lintua vuodessa. Sen vaikutusta on oikein seurattu laskennoilla. Keskimäärin jokaista tiekilometriä kohti kuolee yli 40 lintua. Sähköjohdot ja poroaidat eivät ole sen lintuystävällisempiä. Hakkuut tappavat hyvin vähän lintuja näihin verrattuna. Siitä on noussut haloo, mutta onko kukaan ollut kieltämässä pesimäaikaista liikennettä, vaatinut pudottamaan sähköjohdot alas ja kääritään poroaidat rullalle pesimäaikana. Moton kaatamassa puussa saattaa olla pesä, joka tuhoutuu, emot selviävät yleensä hengissä. Kun liikenne, sähköjohto tai porpaita tappaa emon, väistämättä tuhoutuu myös sen pesä, munat tai poikaset. Linnuilla ei ole lastensuojelua huostaanottoineen.
Vain pienten maiden päälliköiden tarvitsee kyseisiä marsseja suorittaa.
Leimikon suunnittelija valitsee uudistamistavan. Tieto tulee mh.esimiehelle valmiina. Metsureiden ohjeistaminen on valmiin työmaaohjeen lähettämistä. Metsäalan tietojärjestelmät ovat erittäin yksinkertaisia. Jo alle kouluikäiset käsittelevät monimutkaisempia peliohjelmia. Sijainnit tulevat valmiissa suunnitelmissa, jokainen osaa nykyjään määrittää sijainnin.
Insinööri tittelistä käytiin aikoinaan kova vääntö. Tavoitteena oli aliarvostetun työn parantaminen ja palkkauksen saaminen lähemmäksi insinöörien palkkatasoa. Titteli tuli, palkkaus jäi entiselleen. Olen käynyt sekä vuoden työkokemuspohjaisen metsurikurssin että AMK metsätalousinsinöörikoulutuksen. Kaiken, mitä olen metsässä yli 40 vuoden uralla tarvinnut, opin parhaiten metsurikurssilla. Olen tehnyt sekä metsurin töitä että metsätalousinsinööri koulutuksen vaatimia suunnittelijan töitä. Metsäasiantuntija titteliä osuvampi ammattinimike olisi metsäalan aputyöntekijä. Varsinaista asiantuntemusta metsässä edustavat metsurit ja konemiehet. Heillä on myös viimekädessä vastuu.
Metsänhoitoesimiehen nykypäivän päätyö on toimistotyötä. Karttojen lähettelyä ja taimien tilausta. Nykyisillä jo lapsena opituilla puhelintaidoilla se on opittu ensimmäisen työpäivän ensimmäiseen kahvituntiin mennessä. Sertit ja luonnonhoitovaatimukset sitten ruokatuntiin mennessä. Siinä se on. Mutta kaippa se vanha sanonta ”Työn pelko on viisauden alku” pitää vieläkin paikkansa.