Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Joskus puolta suuremman hirvikannan aikaan jokasyksyiseen hirvipalaveriin pyydettiin mhy:n paikallinen toimihenkilö kertomaan näkemyksensä hirvistä. Hän ei ollut eläissään metsästänyt mitään. Hän kertoi, että hirvituhoja on hänen toimi-alueellaan hyvin vähän, ne mitä on, keskittyvät yhteen pitäjän kolkkaan, eikä sielläkään ole korvausrajan ylittäviä tuhoja. Pitäjästä on kolmannes firmojen ja yhteisöjen metsiä, joten hän puhui tietenkin vain yksityismetsistä.
Orpo-Petteri iloitsee, kun Suomi valittiin Yk:n kestävän kehityksen kokouksessa maailman ykköseksi. Kriteereinä ovat ekologinen ja sosiaalinen kestävyys sekä talous. Hirvittää vähän missä kunnossa maailman muut valtiot ovat, jos Suomi on noilla mittareilla maailman ykkönen.
En voi kommentoida kuin sen alueen tilannetta missä itse liikun. Mutta täällä ei ole kyseistä ongelmaa. Ei ainakaan kahden ison ja valtion metsissä. Männyntaimikot kasvaa jutkistaa ensiharvennuskokoon kasvupaikkansa edellyttämässä aikataulussa. Ja hirviä on kohtuullisesti. Talvella paikoin jopa runsaasti. Tämä voisi olla tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen alue tutkia miksi täällä ei tule merkittäviä hirvituhoja.
Ne moittivat ison hauen makua puisevaksi jotka eivät niitä saa.
Kyllä nykyisen hallituksen toimet vetää kaikki hiljaiseksi. Totinen on kepun Kanki-Kaikkonenkin. Kuten vankeustuomion saaneen tuleekin olla.
Siitä tulisi liian pitkäveteinen kisa. Mutta mitenkä olisi parinkymmenen aitatolpan maahanlyönti metsämaahan, sähkölangan viritys niihin ja lopuksi, kun virta on saatu kiertämään, vielä miehuuskoe kuka lankaan kusee pisimpään.
Ihmetyttää ihmisten ahneus, ei kismitä. Naapuriporukka kyllä ilmoittaa velipojalle, ei se ole minun asiani siitä päättää. Mutta viihdyn metsällä ja mukava on tuttuja miehiä autella, kun heillä on loppukaudesta 1-2 miestä enää lähdössä leikkiin mukaan.
Varmaan yli kahteenkymmeneen vuoteen en ole juossut. Ei ole ollut niin kiirettä minnekkään. Viimeisen kerran juoksin hirvimetsälle. Ammuin tappisarvea, joka löi heti maihin, mutta pompusta ylös ja lähti. Silloin törmäsin ajatuksissani muutaman juoksuaskeleen perään. Huomasin kuitenkin turhaksi, välimatka meidän välillä alkoi heti kasvamaan. Turhaa oli tuokin rynniminen. Maksaosuma ja hirvi oli nurin alle 50 metrin päässä. Uinut olen viimeksi kesällä 1981. Oli pakko, kun kanootti kaatui.
No se on reilu peli. Minä en selviä ilman hirvenlihaa. Ihmetyttää vain joskus nämä mäenlaskijat, kun soittelevat hirven kaaduttua, että ilmoittakaa velipojalle, kun olette hirven pienineet, niin hän tulee hakemaan lihat. Ja vielä seuraavana syksynkin haikaillaan viimeisestä lihaosuudesta puuttunutta sisäfilettä. Omassa porukassa ei ole koskaan näin käynyt. Naapuriporukassa, jota olen paljon autellut, kyllä useinkin.
Olen vuosien varrella usein hoitanutkin. Toissa syksynä ammuin tammikuussa naapuriporukalle kolme hirveä, kaksi aikuista ja vasan. Seuran omat pyytäjät olivat jo mäenlaskussa Lapissa. Viime syksynä viimeisenä viikonloppuna yhden. Kiinnostaako MJO:ta kuitenkin lihasaavin vienti lahtivajalle marraskuun jälkeenkin?