Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei se syynääminen koske pelkästään talletuksia, syynäävät myös nostoja. Viime syksynä uusin silmälasit. Ne maksoivat 1708 €. Pankkikortilla maksu ei onnistunut. Menin pankkiin nostamaan käteistä. Täytyi täyttää virkailijan antama A4 lomake, jossa selvitin mihinkä niin ” huomattava” summa käteistä on tarkoitus käyttää. Omia rahojani.
Työkaveri hätääntyi laittamaan pienpuhdistamon omakotitaloonsa vaikka on kaukana vesistöstä. Maksoi yli 8 000 €. Välittömästi alkoivat vaikeudet. Toimimattomuus, jäätymiset ym.
T&T -lehti: Aurinkovoimaloiden rakentamisessa ilmennyt valtavia ongelmia. Suomen ilmastosta ja maaperästä johtuvia ongelmia. Onko teollisen mittakaavan aurinkovoimaloilla sittenkään tulevaisuutta Suomessa, kysyy lehti.
Pankit eivät tarvitse enää yksityisiä ja pieniä yrityksiä riesakseen. Niillä riittää kyllä puuhaa harmaan talouden rahojen siirtelyssä. Eikös tästä Finanssivalvonta ole huomautuksia jakanutkin.
Taimikauppa se on mikä kannattaa. Taimissa paremmat katteet kuin siemenpullossa.
Hyvän ruoan laittaminen perheen kanssa piristää aina. Etenkin kokkaaminen ja sen opettaminen lastenlapsille. Ravintolassa käynti ja siellä liian maustettujen ruokien syönti masentaa ja närästää aina.
Jospa he vievät halpaa öljysähköä ja käyttävät kalliin ydinsähkön itse…..
Elinkeinoelämä ehdottaa juhlapyhien siirtämistä viikonloppuihin. Perusteluna, että näin saataisiin katettua kasvavat puolustusmenot. Yrittäjät maksaisivat säästyneet palkkamenot ilmeisesti sotakassaan. Ei tarvitsisi järjestää kultakorujen julkista keräystä kuten ennenvanhaan. Sodan aikana kerättiin ihmisiltä kultakoruja kaikkiaan 1752 kiloa. Korut sulautettiin harvoiksi ja niillä oli tarkoitus valtion ostaa ilmapuolustusaseita. Kauppa ei kuitenkaan toteutunut. 36 kiloa kultaa toimitettiin kuriiripostina Ruotsiin ja niillä ostettiin elintarvikkeita. Mutta mihinkä katosi yli 1700 kiloa kultaa? Olikohan matkassa Konsta Pylkkäsen ihmettelemiä välikäsiä?
Pihlaja on tosiaan jytyä tavaraa kattilassa. Samoin lehtikuusi ja tuomi. Saneerasin viime kesänä puulajipuistoani. Nyt olen poltellut tuota satoa. Pihlaja, lehtikuusta, tuomea, kynäjalavaa, saarnea, vuorimäntyä, sembraa, kontortamäntyä, ruotsinpihlajaa, puumaista orapihlajaa, mustakuusta, palsamipihtaa, omenapuuta jne. Sembra- ja kontortamänty huonoimpia. Niille häviää vain terijoensalava. Mutta yhtäkaikki, hyvää polttopuuta on kuiva puu.
2 kilometrin vaatimus on kohtuuton. Eihän myllystä ole mitään haittaa kenellekkään. Kyllä sata metriä riittäisi. Eivätkö Etelä-Suomen kunnat halua eivätkä tarvitse massiivisiä kiinteistöverotuloja?