Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tuon mukaan sähkö on Tanskassa halvempaa kuin Suomessa.
Miksi maaperäpäästöjä yleensä laskentaan mukaan metsien osalta? Nehän ovat luonnon omia prosesseja. Pellot ovat ihmistoiminnan tulosta. Niiden päästöt tulee olla mukana. Muuten, lasketaanko Etnan purkautuminen Italian päästöihin? Tulivuorestahan purkautuu suuria määriä mm. hiilidioksidia, metaania ja vetyä, joskus kaasuuntunutta elohopeaakin.
Kevätahava syntyy, kun maa on jäässä ja neulasto alkaa haihduttamaan saamatta jäisestä maasta vettä. Täällä päin ei ollut viime talvena routaa juuri ollenkaan. Kevät muutenkin viileä.
Mikä siinä on erikoista?
Vanhempi mies tuli pyytämään minua katsomaan edelliskesänä istutettua 4,5 hehtaarin kytöään. Oli kuullut, että olin ollut useana keväänä teimitarhalla töissä. Pyysi selvittämään mikä tauti oli taimitarhalta tullut taimien mukana, kun lähes kaikki olivat ruskistuneet. Turvemaan kytö, mätästetty, kuusen istutus. Sanoin, että tautia on vaikea kuolleista taimista määrittää, mutta käydään katsomassa. Paikan päällä tauti alkoi selviä. Kysyin kuka on istuttanut. Tyttäret ja vävyt sekä heidän muutama lapsensa olivat pitäneet talkoot. Pyysin papparaista ”tukistamaan” vähän muutamaa taimea. Kaikki jäivät käteen, osa oli mättäällä kuin haulikon hylsy. Oikein muhevat turvemättäät mihinkä taimet oli tökitty ollenkaan tiivistämättä. Se oli taudinkuva, kaksijalkainen ”viirus”. En väitä, että kysyjän taimille on käynyt samoin, mutta tämä esimerkkinä tautitapauksista.
On vähintään yhtä vanha. Alkujaan tehty tuon ajan tapaan vähistä aineista. Tosin sen jälkeen ”ennallistettu” moneen kertaan ja lisäsiipi rakennettu.
Taidat Visa olla teräväsärmäinen sepelinpala tai vähintään pörhistynyt männynkäpy konemiesten kengässä. On vaikea uskoa, että olet onnistunut metsänkasvatuksessa metsän ehdoilla, et konemiesten ehdoilla.
Viekö maalämpö tosiaan noin paljon sähköä? Kylällä on yhdellä kaverilla sellainen ja hänen puheistaan olen ymmärtänyt, että ei vie kuin muutaman kymmenen kW vuodessa. Hänelle kyllä tuo puutavararekka nuppikuorman koivukuitua joka kevät klapiaineiksi. Mutta sittenkin.
Kyllähän energia- ja raaka-aineköyhän Euroopan pelastus olisi, jos Venäjä jakautuisi pieniin itsenäisiin valtioihin. Päästäisiin tekemään kauppaa niiden kanssa omilla ehdoillamme. Eikä tarvitsisi tuhlata kaikkia rahoja sotilasvarusteluun. Nythän, tai ainakin ennen sotaa, tämä ei Venäjän kanssa onnistunut. Tarvittiin riittävän voimakkaaseen sotilasmahtiin riittävän tolvana ja röyhkeä päällikkö, joka tämän puki sanoiksi. Ensin Panaman, Gazan, Gröönlannin ja Pohjoismaiden kanssa. Puheet konkretisoituivat sitten Ukrainan kanssa mineraalisopimukseksi. Mitättömänä sotilasmahtina eurooppalaiset eivät ole vastaavasta uskaltaneet edes ääneen puhua. Valitettavasti Trumpetilla on sotilaallista mahtia takanaan ja hän ehti ensin.
80-luvun alkupuolella olin hakkaamassa laajoja alueita männiköitä aukeaksi metsätuhon vuoksi. Silloin puhuttiin versosyövästä. En tiedä o knko sille annettu hienompi nimi. Joka tapauksessa hakattiin kuolleita tai kuolevia kuvioita. Ensiharvennuskokoisesta jo järeämpään. Yleensä ne olivat hienojakoisilla mailla tai purojen varsilla. Hakkasin syksyllä mm. erään nippa nappa ensiharvennuskokoisen toista hehtaarisen kuvion aukeaksi. Yli 90 % puista oli jo kuollut. Liputin kasat. Pomon mielestä puut olivat jo niin pehmenneet, että ajo ja kaukokuljetus oli tehtävä pakkasella, että puutavavaran saa ehjänä laaniin ja tehtaalle.