Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tiheysvaatimus, ilmeisesti niistä metsänhoito-ohjeista, on sama. Toteutus vain vaihtelee kovasti.
Samat sanat sinne, mehtäukko. Mehtäukon agitaattorin valelinja pullahtaa esiin aina, kun on kyse talousasioista. On vain yksi syyllinen metsäteollisuuden vaikeuksiin. Miksi?
Pakonomainen vääristellyn tiedon pullauttelu ei ole normaalia. Moniko teollisuusjohtaja on lukuisissa tämän syksyn yhteenvedoissa maininnut palkat syyksi vaikeuksiin? Lue mehtäukko vaikkapa se MT:n yhteenveto Pohjoismaiden metsäteollisuuden vaikeuksista. Pullauttele sitten sen jälkeen jatkuvia pakonomaisia ”selluköpien” syytöksiä.
Olen tarkastellut lähinnä valtion metsien hakkuita. Ja niillä alkuvaiheen hoitoa ei takulla ole laiminlyöty. Ja kaikki kohteet on ennakkoraivattu niin, että kaikki mustikanvarpua kankeampi on lyöty kenttään, myös kaikki 10 cm rinnankorkeudelta olevat puut. Myös se ihmetyttää, että ensiharvennuksessa puuston keskiläpimitta putoaa yleensä sen 5 cm. Isopää edellä näköjään mennään, mutta jospa se on sitä laatuharvennusta. Vai totuttelua pikkuhiljaa siihen jatkuvaan kasvatukseen.
Jotain on pahasti vialla, jos ensiharvennuksen tekee kiinnostavaksi se, että sen voi ja on hyväksyttävää hakata se vajaapuustoiseksi ja -tuottoiseksi. Siis kymmenen vuoden päästä on todellisuutta 10 metriä urat ja 10 metrin uraväli.
Kerran olen ollut ilveksen yhteislupajahdissa mukana. Se riitti minulle. Oli tosiaan jahtia, ei metsästystä. Muistutti lähinnä amerikkalaista tv-sarjojen FBI:n ihmisjahtia . Karhujahdit ovat kuulemma vielä enemmän jahteja, vielä vähemmän metsästystä. Niihin en ole kertaakaan osallistunut.
Ei kai kukaan ole väittänytkään, että mönkijällä hoidettaisiin valtakunnan puuhuolto. Mutta vähän ihmetyttää sekin, kun urat levenee ja ajouraväli kapenee vuosi vuodelta. Samoin metsät menee entistä harvemmiksi, ppa 10-14 on yleisin korjuun jälkeen. Pienemmillä kuvioilla näyttää siltä, että pääosa pinta-alasta on ajuria, levennettyjä risteyksiä ja valtavia laaneja, puusto kapeina raitoina niiden välissä. Kauas on tultu metsuriajoista, kun uraväli oli 30 metriä ja uraleveys maksimissaan 4 metriä. Ja silloinkin tuotiin puuta laaniin aivan merkittäviä määriä. Onkohan 10 vuoden päästä uraleveys jo 10 metriä ja väli myös 10 metriä. Siihen suuntaan kalusto ja hyvät metsänhoito-ohjeet näyttävät menevän.
Talvitie vei vetelän nevan yli. Kyllä ne puut sieltä rekalla tuotiin. Sattui talvi, että sai talvitien kunnolla jäätymään. Ajoi taimet alkukesästä. Reitti oli katsottava selväksi ja sitten urku auki yli. Ei ollut keskellä nevaa vara pysähtyä reittiä selvittelemään. Ja joka kerta oli ajettava vähän eri kohdasta. Talvitienpohjalta oli sammalikko sen verran rikkoutuonut, että siitä ei ollut vara yrittää. Muuten talvitien jäädytys aloitettiin polkemalla ensin moottorikelkalla. Samat lääkkeet kuin mönkijällä, vauhdilla yli.
No ei kai kukaan metsästyksen takia eikä ainakaan jonkun tavoitteen vuoksi ala panikoimaan. Ei ainakaan ne jotka ovat kohdaltaan metsästyksen lopettaneet.
Tietenkään mönkijä ei sovellu joka paikkaan. Eikä se ole tehty yli kolmimetrisen tavaran ajoon. Mutta minä olen ajanut hirviä paikoista ja taimia paikkoihin ja maastoissa, missä takavetotraktori olisi edennyt alle mittansa ja keskiraskaasta metsätraktorista olisi 30 metrin jälkeen näkynyt pelkkä kuormaaja. Minä vein kymmenen taimikuorman perille että heilahti.
Ei näy suoraan, mutta patistaminen naarasvoittoiseen metsästykseen tarkoittaa sitä. Aasinsillaksi on otettu naaras-urossuhteen vääristyminen naarasvoittoiseksi ja sen oikaiseminen. Valkohäntäpeuran ja hirven lisääntymisbiologia on suht’ samankaltainen. Metsästäjä- lehdessä hirven naarasvoittoista metsästystä perustellaan suhteiden oikaisemisella. Samassa lehdessä kannustetaan peuroja metsästämään naarasvoittoisesti, koska se on tehokkain tapa pienentää kantaa tihentymäalueilla. Motokuskin havaintojen mukaan hänen alueellaan vasallisia naaraita on hyvin, samoin nuoria uroksia. Kuitenkin Riistakeskus haluaa ohjata metsästystä tiukoilla määräyksillä. Miksiköhän ?