Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei mennä me perämetsien miehet hellsinkiin, Rukopiikki. Pytinkit voi olla hienoja, mutta asumiseen niitä ei ole tehty. Ovat lähinnä edustustiloja eritaso lattioineen ja korkeine holveineen. Kas, kun etelän ihminen ei niissä kerkiä asumaan. Pidetään vain silloin tällöin kokteilkutsut tuttaville pikkurilli pystyssä. Muu aika kuluu konserteissa, näyttelyissä, salilla, jääkiekkopeleissä ja muissa harrastuksissa. Niin ja toisen tuttavan luona kokteilkutsuilla. Tulee vielä livautettua jotain rahapussia vaatimaan tullutta peukalonimijää turpaan. Pussi kun on annettava niille etelän lain mukaan vapaaehtoisesti. Korpilakia ei siellä tunnusteta. Vievät vielä meiltä väkivaltaisen käyttäytymisen takia pyssyt kaniin.
En ole koskaan puljussa istunut. Ja uimahalleihin en mene. Vaihdetaanko siihen puljuun jokaiselle istujalle oma vesi? Vai onko niissä jokaiselle oma lokero vesineen, kun olen joskus nähnyt lukuisia päitä yhtä aikaa sen reunalla. Ei kovin hygieeniseltä vaikuta.
Visan skenaario perintömetsien kohtalosta saattaa toteutua. Kun talo West Endissä on työttömyyden takia uhattuna, se pidetään keinoja kaihtamatta. Hyvien ja huonojen aikojen vuorottelulla on tarkoituksensa. Ne takaavat omaisuuden uusjaon. Hyvinä aikoina tavallisille työssäkäyvillekkin tahtoo kertyä vähän omaisuutta. Se on aika ajoin saatava takaisin niille joille se todellisuudessa kuuluu. Eihän ollut 1990-luvullakaan mitään laitaa siinä, että tavalliset työssäkäyvät jonottivat töihin mennessään eväskasseineen Saunalahden osakkeita. Nyt närkästyttää kovasti se, että tavalliset ihmiset pyrkivät säästämään rahojaan eivätkä höslää niitä kulutukseen. Jos olisi vielä vanhat hyvät ajat, nyt olisi sisäisen devalvaation paikka. Sillä saataisiin piensäästämisestä ihmisille koituva hyöty nollattua.
Eero, nyt kyllä pistit isolleen.
Kahdessa vuodessa Ruokaviraston pakolliseen rekisteriin on ilmoitettu 350 000 koiraa. Joten 500 000 on vielä ilmoittamatta. Lainsuojattomia piskejä.
Olen 165R:n kanssa samaa mieltä. Kaupungissa asuva koulutettu metsänomistaja. Siinä on katastrofin ainekset kasassa. Saattaa hyvinkin telaketjumetsätalous jäädä vähemmälle, kun tienasti, riittävä sellainen, tulee muualta kuin metsästä. Se alkaa jo syömään huoltovarmuutta. Erityisen katkera tilanne on silloin, jos uusi metsänomistaja on koulutettu dosentiksi vanhempiensa aikoinaan metsästä ottamilla rahoilla. Realiteetit unohtuvat. Ja nämä ovat erittäin alttiita median valehtelulle ja perinteisen metsätalouden mollaamiselle.
Onhan nytkin jonkinlainen koiravero valtion taholta. Koirat täytyy ilmoittaa paitsi Kennelliittoon niin myös Ruokavirastoon. Ja se maksaa, oliko nyt 15 € koiralta. Uutena vaatimuksena tuli tänä kesänä, että hevosetkin on ilmoitettava Ruokavirastoon, pelkkä Hippoksen rekisteri ei riitä. Ja se maksaakin jo 250 € elukalta. Mutta onhan hevonen isompi eläin ja niillä on usein pitemmät nimet kuin koirilla, niin vievät enemmän tilaa viraston arkistoissa. Liittyyköhän ilmoitusvelvollisuus jotenkin kriisi-ajan huoltovarmuuteen? Ovathan molemmat, niin koira kuin hevonen, syötäviä eläimiä.
Täältä toinen ääni Gla n esittämälle vuoden turhakkeelle, paljulle. Kaikkien pihoillahan se täytyy olla, mutta äärimmäisen harvoin käytössä. Ja kukapa saastaisessa vedessä haluaakaan lillua.
Koirasusien kasvattaminen ja maahantuonti on laissa kielletty. Laki tuli voimaan 2019. Sitä ennen syntyneet koirasudet saa pitää niiden luonnolliseen kuolemaan asti.
Onko Gla siirtynyt Perkon ja Jovainin leiriin, kun noin kauan rahantulo kestää? Kyllä tällä foorumilla jotkut tekevät ensimmäiset hakkuut jo reilusti alle 20 vuotiaina, päätehakkuut 40 vuotiaaseen koivikkoon ja 50 vuotiaaseen kuusikkoon.