Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
En ole vaihtanut nimimerkkiä. Ja muitakin kommentoijia näkyy olevan kuin minä ja 165 R.
Kyllä jalostetun materiaalin käytössä on järkeä. Kasvu on saatu paremmaksi, samoin laatu. Esim. oksakulmat ovat tietyillä jalostetuilla alkuperillä silminnähdenkin paremmat sahateollisuutta ajatellen kuin luontaisesti syntyneillä taimilla. Ehkä jotain on menetettyjen. Esim. kirjanpainajatuhot ovat yleisempiä viljelymetssien puistoissa kuin luonnonmetsissä. Mutta jos pyritään tuottamaan nopeammin ja parempilaatuista tavaraa teollisuuden tarpeisiin, jalostuksesta on hyötyä, ainakin vielä.
Ohjeet on ohjeita, käytännön toteutus on toista. Esim. pyrkimys monilajisiin taimikoihin. Tiedän, että yleisissä ohjeissa on asetettu tietty määrä esim. lehtipuulle, mutta työmaaohjeissa on määräys raivata kaikki pois.
Olen leipäni eteen ravannut läpi kymmeniätuhansia hehtaareja puunkasvatusalueita. Kyllä niistä ihan aikuisten oikeaa monimuotoisuutta on vaikea ollut löytää. Kuitenkin loistavaa työtä metsäteollisuuden tarpeisiin.
Metsänhoito-ohjeet on väärä nimi sille toiminnalle joihin niillä neuvotaan. Parempi nimi olisi metsänomistajan pankkitilinhoito-ohje. Näillä ohjeillahan on tarkoitus tuottaa mahdollisimman paljon, arvokasta ja nopeasti. Metsää, oikeaa metsää, nyt en puhu puunkasvatusalueista, ihminenhän voi hoitaa vai tuikkaamalla sen tuleen, jos luonto ei itse ole saanut kuloa aikaiseksi.
En ehdota mitään muutettavaksi. Metsänhoidon ohjeilla pelataan ja tuotetaan tehokkaasti puuta teollisuudelle. No sen verran ehdottaisin muutosta, että lopetetaan turha puunkasvatusalueiden monimuotoisuuden ylistäminen. Se on itsepetosta.
Niinpä. Puunkasvatusalueilla jo lähtökohta on 300 kilometrin päästä tuoduilla taimilla monimuotoinen. Siihen kun vielä yhdistetään 165: n mainitsemat muokkauksen monimuotoisuudet, tulos on varma. Lisäksi kun muokkauksen yhteydessä ruopaistaan ojat pieniin kosteikkopainanteisiin, niin aina paranee. Taimikonhoidossa vielä varmistetaan monimuotoisuus pyrkimällä yhden puulajin taimikoihi. Ennen ensimmäistä myyntihakkuuta vielä raivataan kaikki salaa luonnontuottona kuviolle kasvanut räipeikkö pois. Monimuotoisuutta varjellaan vielä heittämällä pariin kertaan kasvatuslannoitteet puistolle. Tuloksena päätehakkuussa on tasakokoinen yhden puulajin metsä, joka on alkuperältään monimuotoinen. Taimenta lähdettiin. Tietääkseni istutustaimen perimään ei voi vaikuttaa, se on koko kierron ajan sama, ulkopuolisesta pölytyksestä huolimatta. Sen aikaansaamiin siemeniin kyllä ulkopuolinen pölytys vaikuttaa. Mutta näin syntyvät luonnontaimethan yleensä raivataan ennen uutta sukupolvea pois. Niiden perimässähän saattaa olla vaikka pellonreunan räkämännyn perimää kaukokulkeutumana. Jos näin syntyneitä taimia hyödynnetään, saatetaan menettää jalostushyöty. Aukkoon tuodaan muovihuoneista uudet jalostetut taimet ja näin monimuotoisuuden jatkuminen varmistetaan.
Mihinkähän avoimeen vekseliin Hesarin kirjoittaja on nimensä tökännyt. Olen jokusen vuokrasopimuksen tehnyt ja niissä on kyllä yhteystiedot, molempien osapuolien. Gla otti hyvin kantaa kirjoitelmaan, mutta vielä muutama täsmennys. Riistan ruokintaan ja siihen tarkoitettuihin rakenteisiin tarvitaan maanomistajan lupa. Yleensä lupa annetaan tai kielletään vuokrasopimuksessa. Oikein tehdyssä vuokrasopimuksesta on myös maininta voiko metsästysseura myydä lupia muille ns. kolmansille osapuolille. Vuokrasopimuksesta tulee olla maininta vuokraajan oikeudesta ja velvollisuudesta valvoa metsästystä alueella. Yleensä kaikissa seuroissa on valvojankortin suorittaneita jäseniä. Valvonta on yleensä metsästyksen sivutuotteena näkymätöntä mutta tehokasta. Olen osallistunut joka syksy myös järjestettyihin valvontatapahtumiin.
Saattoi se 165:n vähän nyt piruilla meille muokkaajille. Menikö mehtäukko ansaan?
Tämä Kari Hulkko on kumma mies. Puolustaa autoliikennettä. Tavallisesti henkilöautoliikenne on yleissyyllinen kaikkeen. Mutta ei taaskaan sanaakaan lentoliikenteen vaikutuksesta. Tämä pyhimys voi kävellä yli kaikista rajoituksista ja maksuista. Sen osuudesta ei ole lupa edes keskustella vaan kaikki kritiikki vaijetaan kuoliaaksi.
Mehtäukko esitti jälleen ympäripyöreän arvoituksen. Mikähän on vastaus tähän kuvakieliseen arvoitukseen?
Kyllä. Suomen viljellyt puunkasvatusalueet ovat kasvaneet alkuperältään vaihtelevista kasvihuonetaimista, ne taas siemenviljelyksillä jalostetuista siemenistä. Monimuotoisuus on viety äärimmilleen etenkin Etelä-Suomessa, missä viljeltyjä puunkasvatusalueita on 97% ja metsiä 3%.
Jos ennen sai huonon ylioppilastodistuksen, kyllä sen lakin alla olevalla päällä oli turha ryhtyä lukemaan pääsykokeisiin. Ei se tieto sen kummemmin mennyt kalloon ja hylsy tuli pääsykokeista. Lukio oli ainakin ennen yleissivistävä koulu, ei mikään tiedeakatemia. Jos siellä ei opit menneet päähän ja sai huonon todistuksen, turha oli hakeutua yliopistoon. Jopa minäkin sain ylioppilastodistuksen, jossa arvosanoista oli puolet silloisia laudatureita. Sitä en tiedä miksi niitä nykyjään kutsutaan.
Muistan, kun aikoinaan jeesusteltiin ja laskettiin kuinka paljon ns. ”Metsälain” kymppipykälän takia menetetään hakkuumahdollisuuksia ja kuutioita. Sen pykälän aiheuttamat menetykset ovat tasan 0 mottia, koska noilla kohteilla ei ole hakkuuoikeutta ollutkaan. Jos laki kieltää lietelannan levittämisen puroon ja sen lähiympäristöön, mitä korvattavaa siinä on? Samalla lokiigalla valtion pitäisi korvata viinaanmenevälle taksikuskille juopumisen takia ajamatta jääneet kyydit, koska laki kieltää juovuksissa ajon.