Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Yksi pitäjän läpi kulkeva linja ei vielä laidunta tee, mutta esim. Petäjävedellä niitä on jo sen verran, että ovat varmasti merkittäviä.
Olen huomannut saman kuin Suorittava. Leveiden sähkölinjojen reunametsät ovat varmimpia paikkoja löytää hirviä makuulta, kun lumi on maassa. Linjat raivataan muutaman vuoden välein, joten sieltä löytyy mehevää nuorta vesakkoa aina raivauksen välivuosina. Katajikot, jotka ovat hirville maistuvia, jäävät raivauksissa pystyyn. Ovat myös hyviä passipaikkoja. Pitävät vain sumuisella ja sateisella kelillä outoa tirinää.
Onnistuiko keskustelu lehti- ja vitamiinikauppiaiden kanssa, entä kattoremontin tarjoajien?
Olen luullut, että usalaiset ovat rikasta kansaa. Tolopaisen ilmoittama bkt 80 000 $ on hyvin vähän hänen julistamiensa mittareiden mukaan. Jää huomattavast alle Tolopaisen vuosieläkkeen.
Upm:llä näkyy olevan täälläkin noin kolmimetrisiä kylvömänniköitä, joille ei ole tehty vielä mitään. Runkoluku varmasti tuo pihkatapin mainitsema yli 15 000. Eivätkä kasvata tietääkseni energiapuuta
Olen mäntyjen jättämisestä kuusentaimikkoon vähän Suorittavan kannalla. Olen aikaisemmin kertonut täällä karuilla mailla kuusihuumassa tehdyistä virheistä. Kuusta istutettiin liian karuille maille. Huono ja aukkoinen kuusentaimikko täydentyi luontaisesti männyllä. Olen ollut niitä raivaamassa. Työohjeena oli tehdä viljellyn taimikon eteen työtä. Mutta järkeä täytyi käyttää, kun reilun metrisen kellertävä istutuskuusen vieressä kasvoi kolmimetrinen luontaisesti syntynyt mänty. Paikoin mänty muodosti laikuittain raivauksen jälkeen jopa pääpuun viljellyssä kuusentaimikoissa. Nekin ovat pian ensiharvennuskoossa, mänty olisi jo, kuusta täytyy vielä vähän odottaa. Eivätkä hirvet niitä hotkineet kaikkia suuhunsa taimikkovaiheessa. Visan kannalla olen, jos saadaan syntymään täystiheä kuusentaimikko, 1800 runkoa hehtaarilla. Ei silloin kannata kasvattaa yhtään enempää. Olipahan hirviä tai ei. Keskustelun aloittajan kuvassa ei näin ole, taimikko näyttää aukkoiselta. Tosin yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa.
Ken muistaa niin aikaisemmin talvella ennustin samaa kuin MTK nyt. 15.3. oli tuo päivä, kun suurpetotyöryhmän selvitys annettiin. Pelkkää asioiden edestakaisin solkkaamista. Minä en suurpetojen perään ole lähdössä, mutta jossain saattaa olla tarvetta.
Metsähallituksen työmaaohjeissa on varhaisperkauksessa tuo metrin ohje. Finsilvan mailla olen seurannut mä-ku sekaistutusta. Kumpikin puulaji menestyy tuolla kohteella. Mänty vielä hieman etukasvuista eikä ole syöty. Alue on reilun kokoinen. Kuvan kohteella jättäisin kyllä mäntyä, näyttää olevan kuusikko vähän aukoista. Jos tilaa on, niin vielä jopa vähän tuppaisiinkin. Olisi sitä paljon puhuttua särkymävaraa ja saataisiin tavoiteltu sekapuusto. Mänty harvennettaisiin sitten seuraavassa tai jopa vasta viimeisessä taimikonhoidossa. Mäntyhän ei veso eikä lisää ryönäisyyttä eikä paljon ajamnenekkiäkään vaikka harvennetaan vähän isompana. Aikoinaan oli heinäkuussa aina neljän viikon kesäloma. Ennen lomia raivattiin , kun taimet oli saatu maahan. Heinäkuun viimeisellä viikolla jatkettiin lähes aina parin viikon raivausjaksolla ennen hakkuille siirtymistä. Tuli seurattua omia jälkijään ja sen huomasin, että heinä-elokuun vaihteessa raivatut vesoivat kaikkein vähiten, joskus ei ollenkaan.
Kuvasta päätellen kuusen kasvumaata. Hyvä viimekesäinen kasvu ja kuivuneita saniaisia. Kuusentaimen vierestä mänty pois, kaksi muuta kuvassa olevaa voi vielä jättää. Motokuskilla sopiva nyrkkisääntö. Eli alle metrin päähän ei kannata jättää ainakaan samassa kasvuvaiheessa olevia taimia. Männythän tuossa kohteessa hirviä kiinnostaa, joten kuusentaimien eteen työtä tehdään.
Mitä se jousto sähkön siirtelijälle kuuluu? Eikös se ole tuottajan ongelma? Rahastuksen makua.