Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkiksi mitä päätöksiä? Jälkiviisaan silmä katsoo aina taakse päin, siksi se näkee niin tarkasti. Jos Suomen rajojen ulkopuolella ei ole mitään elämää, niin ulkopuolisista ei tarvitse välittää, ja toisinkin päin. Muussa tapauksessa toisiakin on otettava huomioon ja siedettävä heidänkin mielipiteitään. Se on tässä nykyisessä maailmassa otettava huomioon. Oliko se sana ”lopaalissa” maailmassa. Jos vilkaistaan karttapalloa, siitä mittasuhteet paljastuvat selkeästi, huomataan siellä ylälaidassa, isonnuslasilla katsottuna, onneton tilkku, jonka yli kulkee sana Suomi. Uskooko joku todella, että maailman todellisten vaikuttajien kannattaa laittaa panoksia moisen läntin hybridivaikuttamiseen. Olemme kokoamme vielä paljon pienempiä.
Uhrautumishenki huokui Gla n tekstistä niin kovin selvästi, että heittäydyin kyselemään typeriä, piruuttani.
Eikös metsät kasva kymmeniä miljoonia motteja käyttöä enemmän? Eikös se ole kestävää käyttöä ja tuotantoa?
Eikö lasku pitäisi lähettää sotkun aiheuttajalle eikä siivoojalle? Ainakin kaivosten jälkien osalta.
Hybridivaikuttaminen on nyt muotisana. Sitä käytetään varsin estottomasti joka asian yhteydessä. Vähän niin kuin kymmenkunta vuotta sitten putkahti yllättäen kieleen ”Itse asiassa”. Jokainen puheenvuoro ja lause oli aloitettava tuolla hokemalla. Olin kerran 50 minuutin vepinaarissa. ”Itse asiassa” -hokeman kuumimman suosion aikaan. Laskin oikein kynällä paperille tukkimiehen kirjanpidolla hokeman. Aihe oli niin tuttu, että sitä en viitsinyt kuunnella. Luennoitsija toisti hokeman 23 kertaa. Noin kahden minuutin välein joku asia oli ”Itse asiassa”. Mitä tuo uusi muotoisena pitää sisällään? Missä sitä vaikuttamista esiintyy? Sain kutsun osallistua kyselyyn tasa-arvoisen kohtelun toteutumiseen metsästysseuroissa. Onkohan tuossakin taustalla hybridivaikuttamisen peikko?
Aivan pyyteettömästikkö metsätalouden harjoittaja tuottaa arjen materiaaleja? Vailla mitään taloudellista hyötyä toiminnastaan? Ja vain luonnonsuojelijoille ja SLL:n jäsenille? Metsätalouden harjoittajatko tosiaan rahoittavat yksinään kaikki yksityisteiden ylläpidon.
Olen kohtalaisesti samaa mieltä. Ongelma on sama jatkuvassa kuin jaksottaisessa. Kumpaankaan ei sekapuusto uudistu. Jatkuvassa ongelmana taimettuminen, jaksottaisessa raivaussaha. Muutama koivunräippä kummassakin hehtaarilla. Yhdentekevää.
Oravapankin Toso on – Lassila oli tuolloin niin vaikutusvaltainen, että se piti suut ja lööpit supussa. Ahneella on kuitenkin se kuuluisa loppu. Niin Lassilallekin viimein kävi.
Visa. Mitä ovat ne kaikkein suurimmat asiat, joista oltiin / ollaan hiljaa?
Lämpöpumpputeknologia on käytännössä sähkölämmitys. Vähän paremmalla hyötysuhteella kuin perinteiset sähköpatterit. Sammuuhan se öljypoltinkin ilmeisesti sähkökatkon aikana, mutta kuluttaa kuitenkin vähän sähkölämmityksen verrattuna. Isoja virheitä esim. maalämmön kanssa on tehty laittamalla se vanhanaikaiseen patteriverkostoon ilman laattaan varaavaa lattialämmitystä. Juttelin pakkasilla tällaisen maalämpölämmittäjän kanssa ja hän meinasi, että sähkölaskujen kanssa taitaa tulla mökiltä lähtö.
Osaran aukeilla on nykyjään tyvitervastaudin pahoin vaivaamia alueita. Niihin on jouduttu tekemään avohakkuuta vähän etukynnessä. Näin paikallisten metsäammattilaisten mukaan. Kurjen kuvien kaltaisia laatuongelmia on Keski-Suomessakin. Muokkausmenetelmä sama, avojuuritaimet ja taimitarhalta mukaan saatu taimien laatuongelma. Jos taimessa on istutusvaiheessa juuriston ja rungon kulma 90 astetta, ei saada koskaan laadukasta tyvitukkia. Muutamia ensiharvennusvaiheessa olevia kuvioita laitoin aikoinaan avohakkuuseen. Ei metriä enempää suoraa rungossa ja oksamassaa enemmän kuin runkopuuta. Katsoin, että on viisainta aloittaa alusta.