Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset

Niissä laskelmissa on yksi tärkeä tekijä arvauksen varassa. Nimittäin paljonko lannoitus lisää juuri sinun kuviollasi kasvua. Tutkimuksia on varmasti tehty, mutta kahta samanlaista kuviota ei ole. Kahta samanlaista kasvukautta ei ole ja ”sijoitus” tehdään kuitenkin vähintään kymmeneksi vuodeksi. Mutta niin täytyy ollakkin. Kasvunlisäys % lisäämällä hankkeensa saa kannattavaksi ja kaikilla on hyvä mieli.

Jos talletan pankkiin 10 000 €, se kasvaa korkoa kymmenessä vuodessa vähän, mutta kuitenkin jotain. Kymmenen vuoden kuluttua minulla on oletettavasti tuo pääoma kuitenkin tallessa. Jos kylvän metsään lannoitteita 10 000 eurolla, jo lähtötilanne on sijoituksena eri. Pääoma on mennyt sinne marjanvarsikkoon eikä palaa. Tuoton kannalta riskinä on lumituhot, myrskytuhot, metsäpalot, teollisuuden ailahtelevat markkinat/hinnat jopa teollisuuden joukkopako täältä. Lannoitetussa metsässä lumituhot saattavat syödä tuoton yhtenä talvena. Keskimäärin kerran lannoituskierron aikana tahtoo tulla lumitalvi jolloin lannoitetuilla kuvioilla alkaa pätke. Myrskyt lisääntyvät. Ei tarvitse kovin täystuho olla kun puolet sijoituksen pääomasta ja tuotosta lähtee sahalle ja tehtaalle tuottamatta mitään. Mutta sijoittaminen on aina riskipeliä. Minä pitäisin pääoman tililläni vaikka huonommallakin tuotolla kuin että kylväisin eurot marjanvarsikkoon. Metsä kun kasvaa myös lannoittamatta, vaikkei uskoisi.

On myös sanottu, jopa lääkäreitä, että koronan piikkiin meni paljon sellaisiakin kuolleita jotka eivät välttämättä juuri siihen kuolleet, mutta korona nopeutti nukahtamista.

Mielestäni Huskun lämpökahvat toimii hyvin. Ei nyt aivan savu nouse hauskoista, mutta se ei kai ole arkoituskaan. Kyllä niillä tarkenee ja eniten ovat tarpeen räntäsateella ja nuoskalumella. Kuivalla pakkasella kyllä pärjään ilmankin.

Minkään taudin kanssa ei ole leikkimistä ja kaikkiin tauteihin liittyy kuolleisuutta. Mutta kyllä espanjantauti oli omassa luokassaan. Siihen sairastui 500 miljoonaa ihmistä, kolmasosa maailman tuolloisesta väestöstä. Kuolleita oli jopa 100 miljoonaa. Aasiassa kuoli tautiin 33 % väestöstä. Taudin erikoispiirre oli se, että siihen kuoli enimmäkseen 20-40 vuotiaita terveitä ihmisiä.

Katsoin aikoinaan telkusta haastattelun nuoresta naisesta, jolle korona oli jäänyt pitkittyneeksi. Hän kertoi, että ennen sairastamistaan hän kävi 3-4 kertaa viikossa 10 kilometrin lenkillä ja oli terveyden perikuva. Korkman sairastettuaan hän kertoi kykenevänsä kävelemään hiljaa 50 metriä ja luulee kävelyn jälkeen tukehtuvansa. Harvinainen tapaus, mutta näinkin voi käydä.

Moderaattori ei näköjään siedä yliviisasta keskustelua, ei edes leikillään. Röllitellä sen sijaan saa vapaasti. No, pysytään sitten kantojäärissä ja varhaisperkauksissa. Ei nouse keskustelu liian korkealentoiseksi.