Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ei varmaankaan. Minua on yllättänyt ja ihmetyttänyt aina, miksi ahtaasti sullotuissa surkeissa slummeissa joku erillinen rivitalonpätkä voi maksaa niin kohtuuttomasti. Omakotitaloiksihan näitä postimerkin kokoisille tonteille rakennettuja ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa. Mistä se johtuu?
Joo. Laskelma ontuu kuin hiilipäästölaskelmat. Jos ei ole välttämätöntä, miksi ladata kolminkertaisella hinnalla? Muuten, autouskossa olevat, onko tosiaan olemassa dieseleitä, jotka esim. tuon sähkön huippuhinnan aikaisilla pakkasilla kuluttavat vain 5 l / 100 km? En kyllä usko. Autollani olisi Kurjen tekemässä laskennassa käyttämän dieseli määrällä päässyt siinä lataushetken pakkasessa alle 200 km, täydellä tankilla luultavasti tuon mainitun 450 km.
Onneksi näin päin, mutta en voi ymmärtää miksi näin. Siitä huolimatta minulle sijainnilla on erittäin tärkeä merkitys. Talonani ei tulla myyntiesittelemään, jos ulosottomies ei sitä tee.
Markkinatalous on sellaista, että tehtaita lopetetaan ja työpaikkoja menee, kun markkinat muuttuvat. Paperin menekkiä ei lisää se, että paperimiehen palkat pudotetaan etelä-amerikkalaisten tasolle. Maailmanmarkkinoilla ei kenenkään ole pakko ostaa sellaista mitä ei tarvitse. Se on markkinataloutta. Puunhinnankin on joustettava markkinoiden mukaan. Kuten työpaikkojen määränkin.
Pikkuporvarina olo on tuskallista, kun on kova kaipuu oikeaksi porvariksi, mutta kun ei oikein kynnet siihen riitä. Täytyy edes esittää sitä. Se aiheuttaa kateutta, kun joutuu esittämään kaltaistensa joukossa enemmän mitä on. Ajatusmaailma muuttuu niin, että jos toisen pussissa on satanen, etenkin työllä tienattu satanen, niin käsitetään, että se on omasta pussista pois. Puutuomaksella on aivan hyvä neuvo, jos tuntuu siltä, että kaltaiseni punaruuvvit tulevat liian hyvin toimeen. Niin, mikä se minusta metsänomistajasta on tehnyt punaruuvvin ? Ehkäpä oikeudenmukaisuuden ymmärtäminen.
Ei millään pahalla A.J., mutta en suostuisi ottamaan Espoosta taloa 2 kilometrin päästä metrosta ilmaiseksi, jos siinä asua pitäisi. Puolen miljoonan vuosikorvauksella yrittäisin vuoden sinnitellä. Tuskin kestäisin vuotta. Sijainnilla on siis minullekin merkitystä.
Sehän olisi tietenkin metsänomistajien kannalta ihanne, jos suomalaisen metsäteollisuustyöntekijän palkka saataisiin Etelä-Amerikkalaisen tasolle. Ja mikä ettei. Pääjohtajan palkan ja bonuksen kokoisella summalla maksaisi koko konsernin palkat. Parhaimmillaan sillä summalla ei kustantanut Suomessa kuin 120:n paperimiehen vuosipalkat.
Paperiliiton Ahonenko määräsi maailman vähentämään paperin käyttöä vuodesta 2006 alkaen? Olipa vaikutusvaltainen mies. Eiköhän viimeisen 20 vuoden aikana ole muutama tehdaskin suljettu ja automatisointi edennyt. Markkinatalous on sellaista, että kenellekkään ei voi myydä paperia, jos ostaja ei sitä enää tarvitse. Että ei ne kaikki vähentyneet työpaikat ole Paperiliiton ulosliputtamia. UPM:llä oli muuten vuoden 2023 lopussa 6 100 työntekijää Suomessa.
No joo. Ei ole pankeista kokemusta pitkään aikaan. Eipä niille taida kelvata, olla haluttu tai arvostettu enää mikään tavallinen asiakaskaan. Ainakin tekevät kaikkensa, ettei tavalliset ihmiset hakeutuisi heille riesaksi.
Seurasin tapahtumia syksyksyllä, kun tuttu osti metsätilan. Myyjänä täysin kaupunkilaistunut perikunta. Yli kaksikymmentä vuotta sitten vanhaisäntä myi siitä viimeisen leimikkonsa. Kuusen istutus rehevälle kasvupohjalle. Sen jälkeen ei tehty viime syksyyn asti mitään, ei tainnut perilliset edes käydä tilalla. Uusi omistaja laittoi hakkuut käyntiin heti. Tuli kuitua ja energiapuuta. Jos tuosta viimeksi istutetusta olisin raivaustarjouksen jättänyt, se ei olisi ollut paljoakaan alle tonnin hehtaarilta. En tiedä paljonko uusi omistaja joutui energiapuun korjuusta maksamaan, mutta kuitupuusta sai varmaankin jonkun verran balsamia haavoihin.