Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
On se. Pian sopimusten solmimisen jälkeen tuet huomattiin liian anteliaiksi, mutta tukien maksamatta jättäminen on sopimusrikkomus. Tähän älyttömyyteen on poltettu rahaa jo 1,6 miljardia, vielä on menossa puoli miljardia. Veronmaksajille tuurisähkötuki tulee maksamaan siis ainakin 2,1 miljardia.
Siihen ei taida löytyä vastausta, että miltä alueilta. Mutta se vastaa jo lähes kaikkiin kysymyksiin, kun tietää kenelle Coperniguksen on tarkoitettu ja ilmoitettu ensisijaisesti olevan: poliittisille päättäjille ja virkamiehille jotka valmistelevat lainsäädäntöä poliittisia päätöksiä varten.
Kyllä tarvitaan. Se menee näille huonosti olosuhteissamme pärjääville suuryrityksille kuten Nesteelle ja sellutehtaille. Sellu- ja paperitehtaattehtaat tarvitsevat sitä tukea itse sivutuotteena tuottamansa ylijäämäsähkön myymiseen. Ne ovat vielä osakkaana Teollisuuden Voimassa ja sitä kautta ydinsähkössä. Sähkön myyminen halvalla on kallista, tukea tarvitaan.
A.J:n kanssa olen kyllä samaa mieltä, että tuhon korvausarvio pitäisi olla ilmainen, samoin oikeudenmukainen korvaus. Keräähän valtio metsästäjistä melkoisen rahasumman vuosittain, ei se saisi mennä pääasiassa byrokratian pyörittämiseen. Luontoon kuuluu kuitenkin muutakin kuin hirvet. Milloin saadaan riistatuholain lisäksi esim. myyrätuho- ja kuoriaistuholaki? Metsänomistajien vaikutusvaltaa hirvieläinten kannanhoidossa on vaikea lisätä, lähes ainoa keino on lisätä päätöksentekijöiden määrää. Lopulliset päätöksethän hirvikannasta tehdään paikallistason toiminnassa, paljonko anotaan ja paljonko kunkin porukan annetaan kaataa. Lisäksi kaikki porukat eivät pyrinkään kastamaan kaikkia saamiaan lupia hirvien esiintymisestä riippuen. Hyvä niin, ei metsästä pidä viimeistä pyrkiä hakemaan, eikä metsä sitä viimeistään anna. Alueellinen päätöksenteko antaa suuntaviivat, paikallinen ratkaisee toteutuksen. Kummallakin tasolla metsänomistajat ovat jo nyt ”yliedustettuina”. Päätosvallan lisääminen edellyttäisi päätöksentekijöiden lisäämistä, ja valintaprosessin ja perusteet tuntien, mukaan tulisi entistä enemmän metsänomistsjia.
Mitä tarvetta näille kaljaristeilyille on? Veronmaksajien rahoja käytetään, että nämä kaljankuskaajat saavat puoli-ilmaiseksi seikkailla edes takaisin. Minkä työpaikoissa hävittäisiin, se terveysmenojen pienenemisenä moninverroin voitettaisiin. Sama rahan syytäminen Finnairille. Miljardeja menee, että saadaan halvalla tuprutella huvilentelyllä savuja taivaalle. Kolikoita kerätään köyhiltä, mutta lentoverot ei saada aikaiseksi. 1000- 5000 veroa per lento matkan pituudesta riippuen, niin alkaisi jotain kertymään.
Metsäteollisuus tarvitsee ehdottomasti tukia. Siellä ylimmän johdon palkat ovat sitä luokkaa, että tuet ovat niiden maksuun välttämättömiä. Valtiontukiaisista esim. yhden suurimman tuen saajista valtion myöntämästä rahasta lähes 30 % meni yhden henkilön palkkakuluihin.
Metsänomistajan omillaan tekemää metsätietä eivät kaikki saa käyttää. Mutta kun siinä tekemisessä on useimmiten yhteiskunnan rahaa mukana huomattava osa, niin silloin voi käyttää.
Turhan arvioinnin kustannuksista oli kysymys. Valtio suolaa yleisen turvallisuuden vuoksi talvisin teitä. Rauta ja suola eivät kuulu yhteen. Eikö valtion tulisi kustantaa kaikkiin autoihin ruostesuojaus joka toinen vuosi?
Alle 700 asukkaan kunta ylittää harvoin uutiskynnystä tekipähän mitä tahansa.
Eikös turhan arvioinnin kustannukset kuuluukin metsänomistajan maksaa. Jos arvioitaan asunnon tarkastajalla olipahan hometta tai ei, minä maksan.