Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Siti-ihmisten on turha puhua luonnon tasapainosta mitään. Laskutaidossakin olisi parantamisen varaa. Muistan kun eräs sititutkija väitti, että vieraspetojen määrällä ei ole vaikutusta lintukosteikkojen lintuihin. Hänen mielestään saattaa olla jopa päinvastoin. Kuinka on mahdollista, että sata supikoiraa syö vähemmän kuin kaksikymmentä? Suomen susikanta tulisi yli kymmenkertaistua ennen kuin sillä olisi vaikutusta hirvieläimiin. Tuosta 5000 sudesta 4000 tulisi asustaa Tampereen eteläpuolella.
Kenelle tilaat ne patterihanskat ja onko joku kertonut sähkölämmitteisistä kokemuksia?
Muistaakseni Tolopainen ei metsästä pakkasilla. Lokakuun alussa, +10 asteen lämpötilassa, hirvet kahtena viikonloppuna nurin. Lumikelillä pakkasilla ei sanomasi mukaan tule mieleenkään lähteä metsään. Tuskimpa koskaan ollutkaan.
Niin, onkohan vielä käytössä ns. pikailmoitus? Työelämässä ollessa niitä joutui aina joskus tekemään.
Nähtävästi suuri enemmistö on toista mieltä.
Taikka sitten suuren enemmistön on pakko luuhata kaupungeissa. Olivatpahan mitä mieltä tahansa. Siitä voitanee olla yhtä mieltä, että kaupunki on luonnoton ja väärä paikka ihmiselle.
Tekeeköhän kotimaassa enää kukaan kalsareita? Tuskimpa. Tehdään Kiinassa, Vietnamissa tai Virossa. Kotimaista lähiruokaa kyllä harrastan, mutta siitä ei paljon BKT kasva. Muutaman euron siemenpusseja porkkanaa, lanttua, punajuurta ym. Sitten syksyllä omasta maasta perunoiden seuraksi kellariin. Hirven- ja kauriinlihat joutuu pakastamaan, kun ei enää viitsi suolaamalla säilöä. On tuosta pottukellarien teamiin kuulumisesta jotain hyötyä.
Tuokin osoittaa alkuperäisen luonnon hävittämistä surutta peltojen tieltä. Vehnää on saatava burgereiden ja pitsojen leipomiseen ylen määrin. Vehnä oli muuten ensimmäinen resurssi joka sai metsästäjän asettumaan aloilleen. Siitä alkoivat riidat ja sodat parhaista viljelymaista.
Minun kokemuksenani mukaan männiköiden laatu, niitä ne tällä seudulla ovat, on ollut normaali tai jopa erinomainen. Jäljelle jää se korkopiru, joka rasittaa niin omistajaa kuin koneyrittäjääkin. Puuta on tultava laaniin mahdollisimman paljon, kun kerran metsään mennään.
Olen hirvimetsällä taas silmitellyt isojen firmojen metsiä. Mitähän kasvatusta se edustaa, kun ensiharvennus vedetään niin harvaksi, että seuraava käsittely on suoraan avohakkuu? Ensiharvennuksessa pinoon on mennyt jo 1-2 seuraavaa harvennusta, jotka oli tapana ennen tehdä. Nyt ei ole niihin jäänyt aineita. Epäilin ensinäkemältä jatkuvan kasvatuksen kohteiksi, kun isoimmat rungot on hakattu vaikka kyseessä ovat nuoret kasvatusmetsät. Ei ne varmaan niitäkään voi olla, kun kaikki mustikanvarpua kankeampi on raivattu nurin. Ensimmäiset rungot näkyvät olevan nurin, kun vielä on kuitupinoja laanissa.
Vielä kalliimpia terveyskeskuksia on rakennettu. Kohta on vain tilanne, että sitä vanhaa räkäistä ukonrähjää ei voi rahanpuutteen vuoksi päästää sinne sisään.