Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ihmekuntana maiostetun Pyhännän veroprosentti on Suomen alhaisimpia. Kuitenkin kunta saa valtionapua 6 miljoonaa vuodessa. Oikeisiin kohteisiin menee valtionvelka.
Parhaat saavat puolet kuntabudjetista, laskevat kuntaveron mahdollisimman alas ja rahoittavat puolet valtionavuilla, elikkä valtion niiden puolesta ottamalla velalla.
Ei vastannut tuokaan raportti tärkeimpään kysymykseen: kuka tuotteet ostaa. Kuten MaalaisSepi edellä sanoi, jos yli 15 miljardin arvonlisälle on markkinat olemassa, tuotteita tekee jo usea tehdas. Raportin lopussa totuus seisoo: markkinat ovat vielä pieniä ja kaupallistaminen kaukana.
Taas on vanha kymmeniä kertoja julkaistu raportti päivitetty. Sen mukaan metsäteollisuuden on siirryttävä lankuista ja laudoista arvokkaampien tuotteiden tekoon. Hakkuumääriä lisäämättä tuotannon arvoa voidaan nostaa miljardeja. En päässyt lukemaan koko raporttia, joten en tiedä ratkaisiko se kuka nämä kehittyneet tuotteet ostaa. Luultavasti ei. Mihinkähän nämä kehittyneet tuotteet varastoidaan? Pari vuotta kun teollisuus niitä syytää, tarvitaan melkoiset varastot. Tyhjiä kaivoksia on, mutta 80 miljoonasta kuutiosta puuta syntyy melkoinen rovio kehittyneitä tuotteita.
Onhan näitä poliittisen uran jälkeen ja sen aikanakin lähipiiriä hyödyttävistä yritystuista ollut paljonkin juttua, aivan lehdistössä asti. Ei kai ne aivan huhuja ole, kun painettuun sanaankin ovat päätyneet. Mieleen tulee ainakin puhtoiseen vihreään talouteen liittyviä koplauksia.
Kyllähän yritystukien määrä verohelpotuksineen on melkoinen potti, 9 miljardia euroa. Myös maataloustuet ovat mielestäni tänä päivänä yritystukia, niihin menee kuitenkin vain vähän yli 2 miljardia euroa. Niistä on kyllä jaksettu meteliä pitää, lähes viisinkertainen automaattinen rahanreikä yritystuet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Mänty-Saimaan mhy:n valtuusto on huolestunut, kun alueella ei ole päästy hirvikannan tavoitetiheyteen 2,7-3,2 hirveä tuhannella hehtaarilla. Tilanne on kuulemma huolestuttava. Samassa kokouksessa todettiin taimikon varhaishoidon jääneen vähäiseksi. Tämäkin tilanne kuuluu olevan huolestuttava. Syytä onkin, hoitamattomat taimikon houkuttelevat kyllä hirviä.
No minun kokemukseni pörssisähköstä rajoittuu maaliskuun laskuun. Siinä hinta oli karvan vaille 8 senttiä vaikka kuukaudessa oli tosi halpojakin hetkiä. Arvelen huhtikuun laskussa olevan saman hinnan, olipahan sitten ilmaisia päiviä miten tahansa. Aika näyttää, palataan astialle.
Jos valtakunnan rahapula siihen loppuu, niin se oikeus on lopetettava. Samoin eläkkeiden indeksikorotukset. Niissä yli 6 prosenttian korotuksissa se vasta järki on kaukana. Parin vuoden takaiset täysin perusteettomat eläkkeiden korotukset on tämän vuoden verotuksessa peritäänvä taannehtivasti takaisin.
Ei se huominen mitään vaikuta, kuukauden sähkölaskussa kuitenkin kertoimena koko kuukauden kulutukselle on n. 8 senttiä kilowatilta. Hyötyjä taitaa olla pelkästään sähköä välittävä yhtiö, joka huomenna saa sähköä halvalla myytäväksi meille tuntihintoja vahtiville.