Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Norjalaisethan rakentavat Inkooseen uuden terästehtaan korvaamaan Raahen menetyksen. Tuotanto alkaa vajaan puolentoista vuoden kuluttua.
Mh:n ei kuitenkaan ole pakko järjestellä kilpailutuksee tulevia metsänhoitokohteita niin, että niihin voi tarjouksen jättää vain halpatyövoimamaista lähtöisin olevat yritykset.
Tuskin terästehtaan siirrosta voi lakkoja syyttää. Luulaja on huomattavasti loogisempi investointikohde kuin Raahe. Päätös on tehty jo paljon ennen lakkoja.
Meillä emäntä on aina potkinut hirvimetsälle. On kehottanut lähtemään metsälle ja pysymään siellä, että saa touhuta kotona, siivota ja laittaa seuraavalle viikolle ruokaa sekä leipoa, ilman että joku pyörii koko ajan jaloissa. Etenkin Joulun alusviikoilla minulla on sisälläliikkumiskielto päällä. Niin ne tuomiot vaihtelee.
Ensiharvennukselta saattaa tulla vielä rillikkata, jonka teollinen hyödyntäminen vaikeaa. Jos klapit pitävät viime talven hintansa tulevana lämmityskautena, mistään et saa puulle yhtä hyvää hintaa. Lepät tekisin itselle polttopuuksi. Katon alla säilyvät vuosikausia. Ovat lisäksi parasta polttopuuta. Vähän kuivaa kuusta sekaan, niin pysyvät pyrotekniikat puhtaana.
Olen samassa tilanteessa kuin Suorittava, merkki on katkolla. Mutta villi veikkaus: kun merkkiammunnat kesällä alkavat, Suorittava ja minä olemme ensimmäisten joukossa sitä uusimassa. Mihinkä sitä koira kirpuistaan pääsee. Jos porukka saa yhdenkin vasan luvan olen lokakuun puolessa välissä viivalla, jos Luoja elonpäiviä suo. Jos merkkiä en saa, surku tulee emäntää. Merkin uupuminen aiheuttaa luultavasti kohtuutonta kärttyisyyttä. En tiedä onko Suorittavan emännällä sama kohtalo. Palataan syksyllä asiaan.
Vuosia etsin metsonsoitimia juuri näihin aikoihin firman piikkiin. Tavoitteena oli saada soitimet säilymään metsänkäsittelyssä. Parhaat soitimet löytyi puustoisilta rämeiltä. Toinen suosittu soidinpaikka oli nuoret männiköt heti ensiharvennuksen jälkeen. Kerran soidin alkoi syksyllä ensiharvennetussa männikössä heti seuraavana keväänä. Vaatimuksena näyttäisi olevan, että juurimetsää ei ole aivan kokonaan lyöty lattiaan, jonkinlaisia ryhmittäisiä alikasvostuppaita täytyy olla, luulisin, että suoja- ja pakopaikkoina. Talvella varsinkin koppelot asustavat mielellään näissä männiköissä. Vanhan kuusivaltaisen metsän kuvioita on hyvä olla soittimen läheisyydessä, ne ovat metsolle mieluisia päiväreviireitä. Kansallisromanttisista tauluissakin kuvatuista synkistä kuusikoista en ole löytänyt yhtään soidinta. Kesällä metson löytää sieltä missä on mustikoita.
A. Nämä kaverit ovat asealan toimittajia. Seuraavat varmaan tarkasti aseissa tapahtuvia muutoksia ja myyntiin tulevia aseita. Millään tilastotieteeseen kehitetyllä todennäköisyys- ja riippuvuusohjelmalla heidän mielipidettään ei varmaan ole testattu. Olen vuosia seurannut heidän kirjoituksiaan ja asiallisia ovat olleet.
B. Suosituin kaliberi on tosiaan 308, joka on yleiskaliberi, käy kaikkeen metsästykseen. Lähtee varmasti harvemmin myyntiin kuin erikoiskaliberi. Saattaa olla, että 9,3 onkin vaihdettu nollakasiin tai toiseen yleiskaliberiin 6,5 ”Reettamuoriin”.
C. Mitään vedenpitävää syy-yhteyttä on tietenkin vaikea osoittaa ilman vaihtoon tulleiden omistajien haastattelua. Mutta saattaa kertoa jostain muustakin kuin ase-alan muoti-ilmiöistä. Erikoisaseesta pyritään nyt kuitenkin eroon. Itse olen sen verran totinen aseenomistaja, että käyttämättömäksi jääneet aseet jäävät minulla kaappiin, en niitä myy. Rekyyli on tuskin syynä. Olen ampunut hirviä kovastikin potkivalla aseella, mutta ampumatilanteessa en ole koskaan rekyyliä huomannut tai muistanut jälkeenpäin. Samoin ihmettelen aseen tasapainoa muuttavien ”maitohinkkien” ruuvvaamista piipunpäähän. Radalla tietenkin on toinen asia. Lisäksi 9,3 patruunat ovat muistaakseni suhteellisen hintavia harjoittelupatruunaksi. Itse metsästän 270 Win ( 6,9×64 ) aseella.
D. En oikein usko että näillä toimittajilla on mitään omaa intressiä julkaista tietämystään ase-asioissa puoleen tai toiseen. Luotan heidän tietoonsa, että puhtaasti suurriistakalibereja on nyt poikkeuksellisen runsaasti myynnissä.
Edustavasarvisia ei riitä kaikille, silloin pienempisarvisillekin aukeaa sauma.
Saattaa hirvienkin kohdalla olla tämä kiinalainen systeemi suosiossa. Onhan sitä hirvinaaraiden tiinehtymistä ainakin Amerikoissa tutkittu. On todettu, että kaiken lisääntymiskykyisimmät naaraat saavat aina urosta, ne ovat ensimmäisenä kiinnostuksen kohteena ja tekevät useimmiten tuplavasat. Seuraavana urosten kiinnostuksen kohteena ovat nuoret vasta lisääntymistä aloittelevat naaraat jotka saavat yleensä ensimmäisenä vuonna yhden vasan jos tiinehtyvät ollenkaan. Viimeisenä listalla ovat yli-ikäiset ja huonokuntoiset naaraat jotka eivät todennäköisesti tiinehdy olipahan uroksia miten paljon tahansa. Eli aivan sama systeemi kuin pohjoisen kiimaviikoilla mäenlaskukeskuksissa. Sielläkin parhaat naaraat saavat seuraa heti alku-illasta, puolenyön jälkeen baaritiskillä nuokkuvat enää yli-ikäiset puumat.