Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Sää nähdä milloin lintuinfulenssa alkaa vaikuttamaan sähkön ja polttoaineiden hintoja korottavasti.
70-luvun alussa ralli koukkasi kotitaloni ohi, ei siinä kohtaa pikataivalta ollut, mutta siirtymätaival seuraavalle pikataipaleelle kulki kotini ohi aikaisin aamulla. Tuolloin rallia ajettiin varmaankin myös yöllä, niin aikaisin tuo siirtymä oli. Kylän poikalauma päivysti maitolavalla koko yön, että pääsi näkemään nuo ihmeet. Itse katsoin kotini ikkunasta muutaman kurttuisen 96 Saabin ja Morris Minin röpöttävän ohi ja menin jatkamaan uniani. Parin tunnin päästä kun oli kalalle lähtö edessä.
En oikein osaa tuota autokehitystä rallien eduksi laskea. Käytännössä jo muutaman vuoden ajan kaksi merkkiä ja kaksi kuskia kilpailevat maailmanmestaruudesta. Mutta on tunnustettava, että autot eivät ole koskaan kiinnostaneet, eikä rallinajo. Sen verran voi olla kehityksessä perää, että itämaiset sähköautot, kiinalaiset ja korealaiset, taitavat jyrätä perinteikkäät eurooppalaiset automerkit siinä kehityksessä jalkoihinsa.
Laajoja sähkökatkoja Helsingissä, syynä taajuusongelma. Lopahtikohan tuulisähkön tuotanto, kun kulutus ylitti tuotannon?
Avojuurisia ei toki enää ole, mutta samat lainalaisuudet pätevät metsässä edelleen. Otin vain kantaa Visan mielipiteeseen oikeasta harvennusajankohdasta esimerkin kautta. Onko jotain opittu? Metsäkeskuksen kontrollimittauksista ja Suorittavan käytännön hakkuukokemuksista sen voi päätellä.
Ihminen unohtui, hiilihevonen laukkasi Vihreiden visiossa vähän kiitolaukkaa. Mikä se on se visio? Se on Nykysuomen sanakirjan mukaan uskonnollissävytteinen tai huumaavilla aineilla aikaansaatu hurmostila.
Visan kanssa samaa mieltä. Esimerkki: 80-luvun alkupuolella tulivat ensiharvennusvaiheeseen ensimmäiset avojuurisilla taimilla auranpalteeseen istutetut männiköt. Oli mutkaa, kaksihaaraista ja oksikasta susipuuta. Työnantajallani niitä oli paljon. Metsurityönä harvennettiin, työohjeena oli laatuharvennus. Hakkuu tehtiin n. kymmenmetrisenä, pari kolmemetristä kuitupölkkyä tuli rungostaan. Ja nuoreikoiden laatu parani. Tuli konekorjuun aika. Ehdoton käsky oli, että ensiharvennuksiin otettiin vain kuvioita joiden valtapituus oli 14 metriä. Pyrittiin lisäämään konekorjuun tuottavuutta. Tuossa valtapituudessa ns. susipuut ovat vallanneet jo kasvutilansa , valintaa ei oikein enää pysty tekemään. Latvaltaan toispuoleisia ja kasvuasennoltaan vinoja kasvukykynsä menettäneitä runkoja on turha jättää lumen ja myrskyn katkottavaksi ja kaadettavaksi. Ensiharvennukset alkoivat menemään harvahkoiksi, ainakin taulukoiden mukaan. Toinen harvennus meni pinoon jo ensimmäisessä harvennuksessa. Kasvamaan jäi huonolaatuisia runkoja ja kiertoajan kokonaistuoton kannalta liian vähän.
Sama kokemus verottajasta. Neuvoja saa kysyttäessä ja asioista pystyy neuvottelemaan ja sopimaan
Ongelmana vain on se, että riittävän isolla ja röyhkeällä rahalla on omat tulkintansa, laki on kaikille sama, mutta tuomiot vaihtelee. Tarpeeksi suuren mammonan edessä verokarhunkin on nöyrryttävä.
Ja sitä seuraava ongelma on, että mihinkä ne puskurirahastot on talletettu. Voivat olla sellaisella tilillä sellaisessa maassa, että niihin ei pääse käsiksi velkoja, verottaja eikä purkamisen toteuttaja.
Jos tänä päivänä talletat vaaditun x-summan purkutöihin, mitä sillä rahalla saat 30 vuoden päästä kun kohteen elinkaari on tiensä päässä ja purku ajankohtainen. Luultavasti suunnitelman purkamisen toteuttamisesta, et mitään muuta.
Äläs nyt Visa vähättele. Norjalaiset lupasivat tehdä vedyllä vihreää terästä Inkoossa jo tänä tai viimeistään ensi vuonna. Olen aina pitänyt norjalaisia tolkun kansana.