Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
A. J. Ehdottaisin sinua sovittelijaksi lakkokiistaan. Ymmärrät katsoa asioita monelta suunnalta. Olisit varmasti parempi neuvottelija kuin jo ehdotetut Sauli Kinkin tai Aleksanteri.
Jenkeissä muistaakseni ammattiliitot ja aika ison osan taloudesta ottivat haltuunsa ”kansalliskaarti II”, jolle virallinen kansalliskaartikaan ei voinut mitään. Tamä kansalliskaarti II muodostui italialaisten ja juutalaisten liikemiesten mafiasta. Siis aivan oikeasta mafiasta, ei mistään ammattiliiton nimittelyä. Laittoivat revolverin ohimolle ja tekivät ” tarjouksen josta ei voinut kieltäytyä”. Lievempi muoto siitä istuu nyt Etelärannassa. Sama toimintaperiaate, rahaa ja valtaa poliittisiin päättäjiin on ja tavoitteena oman klaanin hyöty. Ammattiliitot sentään ajavat laajan jäsenistönsä tavoitteita. Että sellaista vapaan maailman vapaata markkinataloutta. ”Amerikkalaisella unelmalla” on monenlaisia ilmenemismuotoja.
Älä hyvä mies vertaa AKT:a ja MTK:a toisiinsa. Etkö ole ymmärtänyt tämän palstalaisten jutuista, että MTK on työnantajajärjestö kuten Ek. Sen tehtävä on ajaa suurteollisuuden etua niin elintarvike- kuin metsäpuolella. Ja suurin osa palstan pikkuporvareista haluaa olla suurteollisuuden edustajia. Se on komiampaa.
Valtio suosii poimintahakkuita. Kuulemma ohjeen mukaan puolet harvennushakkuista on tehtävä harsintahakkuuna. ( yläharvennus) Siihen tosin saattaa vaikuttaa tukkisaannon lisääminen, tukki kun alkaa käymään vähiin, ei niinkään luonto-arvot.
Orpo on sanansaattaja. Ek taitaa antaa periksi.
Demokratiaan kuuluu myös kansalaisten mielipiteen vapaus ja vapaus ilmaista se. Demokratiaan ei kuulu yhden etujärjestön, tässä tapauksessa Ek:n, tapa ohjailla yksin demokraattisesti valitun hallituksen toimia.
Ei ole enää. Mutta petopaine on vähäisempi kuin Kainuussa.
Kapitalismi tarvitsee orjansa. Ahtaajista ei vain siihen rooliin vielä oikein henkisesti ole. Kummastuttaa vain palstan pikkuporvarien jatkuva työmiesten sättiminen. Onko siinä kuinka paljon mukana aatteen paloa vai kateutta hieman paremmasta palkkatasosta? Tietysti omistavaan luokkaan kuuluvan on tuotava aatettaan julki, vaikka vähäiset varsin niukaksi jääneet metsätulot saattavatkin olla kylväneet kateuden siemenen varsin otollisen maaperään.
Kainuussa löytyi lentolaskennassa epätavallisen paljon kuolleita peuroja. Tuskin ne nälkään olivat kuolleet, ei ainakaan peuratutkijan mielestä. Mutta totta on, että runsastumisen esteenä on sopivien elinympäristöjen hupeneminen. Metsäpeura käyttää talvella ravinnokseen lähes pelkästään jäkälää, lisäksi naavaa ja luppoa. Tiedämme kyllä mihinkä naava- ja luppokuusikot ovat kadonneet. Hakkuut hävittävät jäkälikköjä. Jäkälä on erittäin hidas uusiutumaan. Avohakkuu maanmuokkauksineen on luku sinänsä, mutta harvennushakkuukin vaikuttaa jäkälämaihin. Siihen kun vielä yhdistetään kasvatuslannoitus, jäkälikkö on menetetty pitkäksi aikaa, kenties lopullisesti.
Parikymmentä vuotta sitten juoksin viimeksi. Tappisarvi hirvi tuli tienpenkkaan. Huomasi minun liikkeen ja pyörähti salamana ympäri. Pamautin sitä ja se löi heti maihin, mutta pomppasi saman tien ylös ja ajouraa pitkin karkuun. Ajattelemuuttani tormasin juosten perään, mutta jo muutaman askeleen jälkeen huomasin, että välimatka vain kasvaa. Huomasin juoksun turhaksi, jätin tormailun siihen. No, hirvi oli jonkun kymmenen metrin päässä nurin, maksassa reikä. Sen jälkeen en ole juossut.