Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Se on yksi keskeisimpiä luonnonlakeja. Mitä parempi ravintotilanne sitä enemmän ja elinvoimaisempia jälkeläisiä. Tämä korostuu mitä ylemmäksi ravintoketjussa mennään. Tiettyjen erikoistuneiden huippupetojen kohdalla on jopa yleisyyden ja selviämisen elinehtoja. Esim. maakotka munii yleensä 2-3 munaa, joskus neljäkin. Vain parhaina ravintovuosina poikueesta selviää lentoon kaksi poikasta, yleensä vain yksi.
Meillä on sukupuoliroolit, ja aivan selvät. Vaimo on nainen ja minä olen mies. Ei olla vielä kokeiltu kumpikaan kolmannen sukupuolen roolia, ei ole ollut tarvetta. Se tekee kulloisenkin työn jolta se parhaiten luontuu. Meillä se käy niin, että minä teen puut ja vaimo pyykkää.
On vain tosi-asia, että miehet ja naiset ovat erilaisia, luonteeltaan ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan. On naisille paremmin sopivia töitä ja sitten taas selvästi miesten töitä. Naiset ovat välttämättömiä eräissä ammateissa, joihinkin ammatteihin ei pitäisi naisten tunkea tasa-arvon nimissä. Parasta tasa-arvon edistämistä olisi tunnustaa tämä tosi-asia. Meillä ollaan niin tasa-arvoisia, että olemme tämän ymmärtäneet. Vaimon ei ole koskaan tarvinnut tehdä polttopuita eikä minun pestä pyykkiä. Sen verran olen ollut politiikassa mukana ja saman huomannut myös työelämässä: Missä kaksi taikka useampi nainen kokoontuu, siellä ei ole riita kaukana.
Niin meilläkin. Teetä jos keittää ei tarvitse pussia liotella, väri on valmiiksi vedessä. Maun kun saisi jostain esanssista. Ja kahviinkin tarvitsee puolta vähemmän poroja kuin lähdeveteen kehitettäessä.
Ymmärrän metsätalouden pyrkimykset ja vaatimukset. Olen saanut siitä koko ikäni leipäni. Ja seisoohan Suomi puujalalla. Jos ei nyt enää entiseen malliin, niin ainakin toinen jalka on polvesta alaspäin puuta. Mutta minun on siitäkin huolimatta vaikea ymmärtää kaikkea bio, sertti, nature ja green kaunistelua. Se on läpinäkyvää teeskentelyä ja pään pistämistä pensaaseen. Tuotettakoon puuta niille varatuilla alueilla tehokkaasti. Siten suojeluun on mahdollisuus jättää alueita hieman enemmän.Ei viljapellollakaan jätetä hukkakaura-, nokkos- ja horsmapuskia sinne tänne.
Ei hyvänen aika Nostokoukku suutu, jos joku on erimieltä. Jos siitä suuttuisin, en joutaisi mitään muuta olemaan kuin suutuksissa. Inhorealisti kun olen, minulle tahtoo näitä väitöksiä tulla.
Avohakkuita ja luonnontuhon kautta uudistumista voi verrata, mutta ne ovat eri asioita, vertailussa perusteet ovat väärät. Luonnontuhossa mitään ei viedä ”aukolta” pois. Luonnolla ei ole kiire mihinkään, sillä ei ole tuotto-odotuksia eikä se ymmärrä korkolaskennasta mitään. Sen ei tarvitse suunnata uutta kasvua mihinkään luonnonlaeista poikkeavaan suuntaan. Ihmisellä on hirveä kiire. Uudistamista on kiirehdittävä muokkauksella, järjestelmällä vesitaloutta, käyttämällä keinotekoisesti synnytettyjä jalostettuja taimia, raivattava vähempiarvoista pois, harvennettava, lannoitettava ja nopeutetussa ajassa aloitettava kaikki alusta kymmenen kertaa nopeammin kuin luonnonmetsän.
Joskus keittää sen verran, että tulee silloin tällöin lyötyä sanan säilällä, jopa varmaan loukattua toista vetämällä vähän ”lipan alta” . Kanssasi A.J. on hauska väitellä, et ole vielä kertaakaan sortunut siihen mihinkä itse olen. Jatketaanko ?
Varpuspöllö on ahkerin varastoija, mutta kyllä helmipöllökin tekee varastoja, etenkin soidin- ja pesäpoikasaikaan, jos ravintoa on hyvin tarjolla.
Viralliset virallisesti uusavuttomat tahot.
Fortum nostaa sähkön hintaa. Onkohan tuulen hinta noussut? Ukrainan sodalla perustellaan. Voi olla tottakin. Runsas dronejen käyttö muuttaa virtauksia eikä tuulta aina tänne tarpeeksi riitä.
Kesän kuluessa niihin tulee tietenkin kärpäsentoukkia ja ns. pilaantuvan. Mutta silloin on jo tuoretta ruokaa yllinkyllin, ei niitä enää sitten tarvita, ovat jo asiansa ajaneet. Varastointi on varmaan tarkoitettu ankarimpien kuukausien varalle, kun elämä on muutenkin karvan varassa. Osa varastoista saattaa olla soidinaikaisia häälahjoja naaraalle. Hyvä saalistaja pääsee pariutumaan varmimmin ja siksi pöllökoiraat kantavat naaraalle saalista joskus yli tarpeen.