Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsalaisyhtiö aikoo rakentaa Suomeen 120 hehtaarin aurinkovoimaloita. Miksi tänne, pitkän talven keskelle? Eikö Etelä-Ruotsissa olisi otollisempia rakentamiskohteita aurinkovoimaloille? Ehkä se on tuo Arton kertoma syy. Suomi ostaa kalliilla ja myy halvalla.
Tampereen yliopiston professori Marita Laukkanen on huolissaan hiilineutraalisuustavoitteen luisumisesta tuonnemmaksi. Maankäyttösektorin päästöt ovatkin laskettua suuremmat ja metsien hiilinielu ei jaksa sitä kompensoida. Erityisen huolissaan hän on liikenteen päästöistä, jotka hallituksen toimien seurauksena ovat kasvamassa. Sen aiheuttaa polttoaineveron, ajoneuvoveron, hiilidioksiidiveron ja jakeluvelvoitteen laskeminen. Kuten kaikki muutkin päivittelijät, professori ei sanonut sanaakaan lentoliikenteen päästöistä. Liikenteen päästöistä autoliikenne aiheuttaa 52%, lentoliikenne 46%. Lentoliikenne, etenkin huvikseen lentely, kasvaa koko ajan valtion yltäkylläisellä tukipolitiikalla, autoliikenteen päästöt pienenevät autojen sähköistyessä. Miksi lentoliikenteen päästöt ovat kaikissa puheenvuoroissa vaijettu asia ?
Ruoan hinnasta on turha väitellä. Tilastokeskukselta löytyy taulukot hintakehityksestä. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 yksikään ruokapääryhmän hintaindeksi ei ole noussut. Kuluttajahintaa selvästi enemmän ovat pudonneet tuottajahinnat. Esimerkiksi ilman mitään indeksikorjauksia hieman ennen Eu:n liittymistä maidon tuottajahinta oli sama kuin nyt.
Kainuussa metsäpeurat ovat vähentyneet jo pitemmän aikaa petojen ja rajan takaisen metsästyksen vuoksi. Suomenselällä peurakanta sitä vastoin on kasvanut tasaisen hyvää vauhtia. Nyt kuulin laskijoilta, että Suomenselällä laskenta keskeytettiin koska peurat ovat niin hajallaan, että laskenta oli turhan työlästä. Leimautumista normaaleihin talvilaumoihin ei ollut tapahtunut. Onkoha siihen jo Suomenselälläkin kasvanut petokanta syynä?
Rane on oikeassa. Liikunnan hyödyissä ei ole vaikeusastekerrointa missä se liikunta suoritetaan. Omasta pihasta voi lähteä yhtä hyödylliselle lenkille kuin 700 kilometrin päässä kansallispuistossa. Mutta kansallispuistojen kävijämäärää seurataan varsin tarkasti, se ei ole yläkanttiin tehty arvio. Viime vuonna kävijöitä oli 3,6 miljoonaa, jonkun verran vähemmän kuin pahimpina koronavuosina. Rahoitusta tuon kävijämäärän huoltoon ja jälkien siivoamiseen tarvitaan. Jos leiri- ja tulipaikkoja ei ole, leiriytyminen ja tulenteko karkaa villiksi ja polttopuita otetaan mistä sattuu. Puistot kuluvat entistä enemmän. Puistoissa liikutaan kaikkina vuodenaikoina. Tietyllä säällä suojainen taukopaikka valmiine tulipuineen saattaa pelastaa ihmishengen. Jotta huollettua verkostoa ei rahanpuutteen takia purettaisi aivan minimiin, minulla olisi ehdotus: Annetaan Kansallispuistoverkostolle joka toinen vuosi Kansallisoopperan valtion tukirahat. Vuorotelkoon nämä laitokset vuorovuosin. Valtio tukee jokaista ostettua oopperalippua vuosittain n. 230 €. Puistojen kävijämäärällä, 3,6 milj. , kerrottuna tuolla summalla ostaisi melkoisen klapukasan taukopaikoille. Terveysvaikutuksia on tietenkin vaikea mitata, mutta selvää on, että ainakin kuulovammoja tulee puistoissa vähemmän kuin oopperassa. Puistot saattavat lisäksi palvella hieman laajempaa käyttäjäjoukkoa kuin ooppera. Jaettakoon tuki vuorovuosittain näiden jokamiehen huvien kesken.
Reima kokosi tiivistelmän nykyisen hallituksen keskeisistä tavoitteista. Tämähän oli odotettavissa kun ministerilista julkaistiin. Muutama näkyvin hakaristiheppu jouduttiin vaihtamaan julkisuuskuvan kiillottamiseksi tai häveliäisyyssyistä kierrätettiin ministeriksi toisen puolueen kautta.
Ja maa- ja metsätalousministeriltä saa edullista maitoa, 0,29 € litran tölkki. Huomattavasti alle tuottajahinnan.
Elää pitää ja nauttia siitä elämästä. Mutta ollaan pettämättä itseämme keksimällä luontoa erittäin paljon rasittavalle toiminnalle ”keisarin uudet vaatteet” -nimiä. Biolaitos, luontomatkailu, luomu, Green ym. Ei niiden keksiminen ainakaan vähennä näiden toimintojen tosiasiallisia haittoja. Esim. moottorikelkkasafareja on mainostettu ja markkinoitu luontomatkailuna. Mitä ”luonnollista” on ajaa möykyttää kymmenen kelkan troikassa hirveässä metelissä ja bensankäryssä.
Onko biotaloutta se, että Keski-Euroopasta lennetään Suomeen katsomaan ja kuvaamaan kainuulaisella suolla norjalaista kassilohta popsivia karhuja Onko se kategoriassa luontomatkailu? Onko virkistyskäyttö biotaloutta, kun matkustetaan Lapin tuntureille matkailukeskuksiin kiimaviikoilla laskemaan mäkeä. Mäenlaskpaikoilta on luonto tuhottu. Roskaaminen ja jättteiden käsittely on retuperällä ja ihmisiä on kasaantunut samaan kasaan porsastelemaan tuhansia?
Luontomatkailua ja virkistyskäyttöä on, kun lähdetään omalta pihalta lähimetsään marjasangon, sienikorin tai jopa haulikon kanssa. Minun puolestani tehköön ja matkailkoon kukin kuten haluaa, rahapussi kestää ja omatunto antaa periksi, mutta hienoja nimikkeitä ja termejä luontoa kuluttavalle ja saastuttavalla toiminnalle on naurettavaa keksiä. Itsepetostahan se on.
En kiistänyt, etteikö luontoa voi hyödyntää, pakkohan se on tässä nykyajan kulutushysteriassa ja ns. elintason ylläpitämisessä. Lähinnä arvostelin sille keksittyjä jälkiä lieventäviä nimityksiä. On aika irvokasta kutsua sellutehdasta biolaitokseksi. Eihän siinä petä kuin itseään.