Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa myytävä ja ravintoloissa tarjottava ”riistakäristys” on Uusi-Seelantilaista tarhattua saksanhirveä. Valittiin mm vuoden ruokahuijaukseksi. Tottakai säännöt ovat löysemmät kuin Suomessa. Suomessa kaikki on tehtävä lainsäädännöllä mahdollisimman hankalaksi.
Kokonaisen ruhon ostajille on helpompi myydä. Yksityisille muutaman kilon ostajien kanssa on vaikeampi toimia. Heillä kun on käsitys, että hirven ja peuran ruho on turvankärjestä takajalan sorkkaan asti pelkkää paistia. Eräs ostaja kysyi voiko hän ostaa hieman hirvenlihaa ja pyysi tuomaan 15 paistipalaa. Lupasin hänelle yhdestä vasasta minulle sattuvan koko jako-osuuden. Vein lihat ja jälkikaikuna kuulin, että ilkesin viedä pelkkiä luita.
Muistaakseni tuo Metsälehden juttu oli Sodankylästä. Siellä tuskin on pikku länttejä työmaina ja hakkuutähderyönää on luultavasti huomattavasti vähemmän kuin etelän kuusikon uudistusaloilla. Kovia tuloksia siitä huolimatta.
Töistä joita tehdään kumikengät jalassa ei kukaan halua maksaa mitään. Toista on, kun pääsee tietokonehommiin, ns. asiantuntijaksi. Onko sitten oikein maksaa turhasta paperinpyörityksestä enemmän kuin oikeasta työstä, jonka tuloksena esim. taimet menevät maahan ja taimikot tulevat raivattua. Paperinpyörittäjällä, joka oikeista töistä tekee vaikkapa suunnitelman toimistotyötä, on kuitenkin huomattavasti parempi palkka kuin istuttajalla tai raivaajalla . Miksiköhän? Taas hallitusneuvotteluissakin on itketty sen perään, että ihmiset on saatava töihin. Töitä ei kuitenkaan kannata ostaa itselleen. Kyllä työstä on jotain käteenkin jäätävä. Jätkällä oli varsin oikeaan osunut katsaus metsäalan palkkakehitykseen.
Emännän painostuksesta siivoilin nurkkiin kertyneitä lehtikasoja. Eräästä metsäalan lehdestä sattui silmiin kokeneen metsäammattilaisen haastattelu. Ahti Jauhiainen on yli kolme vuosikymmentä vastannut Mtk:n Kettulan kartanon yli 2200 ha metsien sekä muiden mtk:n metsätilojen hoidosta, Kettulassa hän on asunut 43 vuotta. Muutamia hänen mielipiteitään metsien hoidosta: Hän ihmettelee metsäammattilaisten ja metsänomistajien intoa vaihtaa hirvien pelossa muut puulajit kuuseen. Kerttulan mailla on sattunut vain yksi taimikkovahinko vaikka hirvitiheys kartanon mailla on keskimäärin 10 hirveä tuhannella ha. Myöskään valkohännistä tai kauriista ei ole ollut harmia. Tähän on päästy säilyttämällä taimikoissa myös lehtipuuta. Hänen mukaansa puulaji tulee valita vain ja ainoastaan maan ravinteikkuuden mukaan. Uudistaminen on joskus epäonnistunut myyrätuhojen ei hirvien vuoksi. Niillekin alueille on syntynyt luontainen hyvä sekametsä. ”Luontoa vastaan ei kannata liiaksi kamppailla” hän toteaa. Hän ei noidu kuusen tyvilahoa, vaan toteaa että sen kanssa kykenee elämään. Kun kuusen kasvu hiipuu ja puu harsuuntuu, on metsä vain uudistettava nopeasti ja alue istutettava heti hakkuun jälkeen. Hänen mukaansa monet muokkaajat tekevät liian suuria mättäitä, sadan litran mätäs on riittävä kuusen nopeaan kasvuun lähtöön. Istutustiheydeksi hän suosittelee 1000 kuusentainta hehtaarille, luonto kyllä täydentää loput.
Niimpä niin. Kiinan roinan pakkausmateriaali kiertää maapalloa ympäri vinhaa vauhtia. Monen tuotteen pakkaus painaa enemmän kuin tavara itse. Saniteettipapereita täytyy olla marketin hyllyssä kymmenen eri merkkiä, eri pehmoisuusasteen peräpyyhkeistä hajustettuun nenäliinaan asti. Broilerinfilee on suojakaasussa muovilaatikossa marinadista joka painaa saman verran kuin liha itse. Pesuaineita pyykinpesusuun, hiustenpesuun, autonpesuun ja tiskikoneeseen varmaan sataa eri merkkiä, tietokoneen näytön pyyhkimiseen ja auton kojelaudan ja pyyhkimien hellimiseen yksittäispakattuja kosteuspyykeitä ym. kymmeniltä valmistajilta. Onkohan se kaikki tätä elintasoa.
Jos ihminen jättäisi metsät rauhaan, hiilivarasto kasvaisivat 15-16%. Tämän lisäksi tulisi huomioida se suunnaton fossiilienergian säästö ja metsiin liittyvän teollisuuden hiilipäästöt mikä syntyisi metsien rauhaan jättämisestä.
Naapuria vartenko autoa vaihdetaan?
Jos hiilipäästöjä halutaan vähentää, miksi ei puututa todellisiin päästäjiin energiantuotantoon ja teollisuuteen? Miksi maksumieheksi haetaan aina harmaa massa, yksityiset ihmiset. Liikenteen kautta tätä massaa on tietenkin helpoin kyniä ja sen kontolle siirtää kaikki kaikki luvatut hölmöt tavoitteet. Miksi ei puututa puuteollisuuden ja terästeollisuuden hurjiin päästöihin, niistä ei ole kuulunut sanaakaan hallitusneuvotteluissa. Metsähallituksen metsille ehďotetaan kolmen vuoden hakkuukieltoa, miksi ei kukaan ehdota Raahen ulkomaisten omistaman terästehtaan sulkemista. Miksi ei keskeytystä norjalaisten Inkooseen rakentaman vetyterästehtaan rakentamista. Vety kun ei ole mikään ratkaisu ilmasto-ongelmaan.
Taitaa olla niin, että jos metsäalan työpaikkailmoituksessa mainitaan jotain maastokelpoisuudesta niin ei tule yhtäkään hakemusta.