Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Olipahan e-puu- tai ensiharvennushakkuu, niin se täytyy tehdä ajoissa. Odottelu 14-15 metriseksi ei anna metsän jatkon kannalta parasta tulosta. Ensimmäinen harvennus, menipähän e-puuksi tai selluksi, pitäisi ymmärtää viimeiseksi taimikonhoidoksi eikä bisnekseksi.
Googlestahan noita löytyy moottoritekniikan perusteita. Sen mukaan polttoaineen ruiskutus ja suihkutus ovat eri asioita. Taitaa olla nämä kaksitahtiset moottorisahat vielä polttoaineen suihkuttajia. Toki ruiskusaha on huomattavasti myyvämpi nimi.
Lyöttäminen ja altakaato ovat kumpikin kiellettyjä menetelmiä. Altakaadon kun tekee oikein, se on turvallisempi. Parinkymmenen vuoden aikana tuli siten purettua kymmeniä konkeloita eikä yksikään tullut niskaan. Äkkinäiselle voi toki käydä köpelösti. Kokeneen miettimällä keinolla puiden kaadosta on tehokkuus kaukana, ainakin jos rungot on tehtävä tavaralajeiksi. Kymmenen rungon tuuppaaminen yhdellä kerralla nurin aiheuttaa sellaisen himmelit, että sen purkaminen on työlästä. Oksien heittelylle kun ei ole taksakirjassa hintaa.
Kansallisoopperan tuki on 51 miljoonaa vuodessa. Jos tukieuro tuo kaksi takaisin, niin tässähän varsinainen rahasampo on. Kymmenessä vuodessa miljardin ”osingot”. Siihen on pörssiyhtiöillä pinnistelemistä.
Eli ei ollutkaan mikään ruiskukone korkeapaineisella ruiskupumpulla ja ruiskutus suuttimilla. Siinä vain polttoaine suihkutetaan matalalla paineella ilmeisesti kampikammioon kautta palotilaan.
Pidän kolmannella rungolla lyöttämistä melkeimpä vain vaarallisempana konstina kuin altasahuuta. Sitenkin tuli joskus konkeloita pudotettua. Lyöttävän rungon tyvi ampuu joskus yllättävästi, ottaa joskus kimmokkeita pystyrungoista arvaamattomaan suuntaan. Alta tuli enimmäkseen sahattua. Sitä oppi näkemään kummaltako puolelta kaato oli tehtävä, ettei konkelo tullut niskaan. Vikkelät jalat kuitenkin tarvittiin.
Sullin konsti reijän sahaamiseen on varma konsti. Kun konkelo lähtee kaatumaan, reijässä oleva vipu saattaa tehdä arvaamattomia liikkeitä. Silloin on syytä olla riittävän kaukana. Metsuriaikana konkeloita joskus väkisin tuli, etenkin kovasti tuulisella säällä. Ei niiden kanssa malttanut nuorena kovin kauan värkkäillä. Yleensä ne pudotettiin sahaamalla alta se puu nurin johonka konkelo nojasi. Nopeaa ja tehokasta. Tosin täytyy olla vikkelät jalat.
Onko 12 vuotta liian kaukana? Suomalainenhan ostaa tosin vaikka tonnilla ihmissontaa, jos saa siihen satasen tukea.
Miksi lannoitus täytyy saada tuen piiriin? Jos se on niin kannattavaa kuin mainosmiehet vakuuttavat, eikö sitä kannata tehdä ilman tukiakin? Kustannuksethan tulevat takaisin seuraavassa hakkuussa kaksin- kolminkertaisina.
Jos ensiharvennusta viivytetään 14-15 metriseksi, alkaa olla muotopuolta latvaa, heikkoa juuristoa ja liian paljon kilpailussa hävinneitä runkoja kasvamaan jätettäväksi. Siihen kun hakataan vielä 15-18 metrin uraväli, jäävä puusto jää harvaksi, ppa 11-14. Toisen harvennuksen saanto tahtoo mennä pinoon jo ensiharvennuksessa. Nämä ovat niitä konekorjuun lainalaisuuksia. Puustossa täytyy olla järeyttä, että korjuu saadaan kannattavaksi, metsän kustannuksella.