Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Nykyiset puurakennukset tuskin kestävät sataa vuotta. Puurakentamisen taito on kadonnut ja rakenteita rasittavat nyky ajan härpäkkeet ilmastointeineen ja höyrysulkuineen. Ennen osattiin puustakin rakentaa kestävästi. Vöyrin puukirkolla on ikää 398 vuotta, Kokkolassa kouluksi rakennettu puurakennus on iältään 325 vuotta, toimii nykyään museona ja Petäjäveden vanha kirkko on 260 vuotias.
Eu:n politiikalta puuttuu hyväksyttävyys ja uskottavuus. Tämäkään ei varmaan ole kenellekkään yllätys. Mitähän hyväksyttäviä ja uskottavia päätöksiä on saanut vuosien varrella aikaan? Muistuupa viime ajoilta mieleen vanhojen talojen energiaremontit, Suomen rooli valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelussa ym. Aikaisemmista päätöksistä liian käyrät kurkut ja liian pienet kondomit.
Siellä porkkanan toisesta päästä tahtoo aina löytyä keppi. Miten tehdään porkkanalla jokin toimi kannattavaksi jos ei kepillä tehdä samanaikaisesti toista vaihtoehtoa kannattamattomaksi?
Olen Visan kanssa täysin samaa mieltä. Katse yritetään väkisin kääntää merkityksettömiin asioihin, kun ei uskalleta tunnustaa todellisen ”virtahevon” ryskävän takapihalla. Ja nyt näitä nieluja pitäisi vielä ryhtyä ostamaan maailmalta, ja kattia kanssa. Tulee mieleen Soneran taivaskaupat aikoinaan. Ilmasto on yhteinen asia. Mitä auttaa ilmastoa, jos Suomi ostaa jostain miljardilla hiilinieluja. Tuplaantuuko tuo ostettu nielu kaupan myötä? Euroopassa Saksa ja Puola polttaa valtavia määriä ruskohiiltä, Aasiassa Kiina vielä moninkertaisesti ja vain lisää polttoa koko ajan. Vaikka Suomessa ei kaadeta yhtään puuta ja Eurooppa rakennetaan puutaloja täyteen on vaikutus merkityksetön. Nielukaupoilla on luotu miljardibisnes täysin tyhjästä. Niin kauan kun raha ratkaisee asioita, ilmastolla ei ole mitään hätää. Kusetusta kaikki hössötys. Kun todellinen hätä on käsillä, siinä ei raha auta. Näin on kaikilla elämänaloilla.
Oliko tämä tieteentekijöiden lausunto jollekkin yllätys?
Tuntuu nuo kulutukset meikäläisestä melko utopistiselta. Omilla neliveto lavamaastureilla mitä on ollut Mitsua, Mazdaa ja Nissania en ole varmaan päässyt alle 10 litran kulutuksella. Joulukuussa hirvimetsällä ja ennen töissä kun nelivedolla ryvetit umpisia metsäautoteitä kulutus oli varmaan yli 15 litraa. Minua on varmaan autokaupoissa aina petetty, kun koskaan ajaessa ei aine ole tankissa lisääntynyt.
Samat liturgiat kuin aina ennenkin. Aikaa ja rahaa palanut taas turhan takia. Nämä höpinät kuultu jo ainakin kaksikymmentä vuotta sitten. Ei mitään uutta tieteen alla.
”Tekoälyn kummisedäksi” kutsuttu Geoffrei Hinton pitää tekoälyn nopeaa kehittymistä suurempana uhkana ihmiskunnalle kuin ilmastomuutosta.
Tästähän voidaan saada vielä oikea scifi-reality, kun tekoäly ja robotit alkavat hoitaamaan turhiksi katsomiaan ylimääräisiä ihmisiä pois muonavahvuudesta.
Älkää hyvät ihmiset peskö autonanne. Vesi ja rauta eivät kuulu yhteen.
270 win on ollut hirviaseeni koko uran ajan. Hyvin on kipannut.
Tuossa talvella kirjoitin kyseistä aihetta sivuavasti. Kyselin jalostuksen osuutta metsätuhoihin, erityisesti hyönteistuhoihin. Rohkenin epäillä, että jalostuksella on saatettu heikentää kuusen kestävyyttä. Raati tyrmäsi ajatuksen täysin. Jos jalostuksella voidaan korostaa hyviä perinnöllisiä ominaisuuksia, niin miksei asia voisi olla myös toisinkin päin. Esim. nopeakasvuisuuden kustannuksella menetetään joku toinen hyvä ominaisuus.