Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsin kielellä on vieläkin tärkeä rooli. Mutta niin pitäisi olla myös Suomen kielellä, ei sitäkään saisi heikentää. Nythän on jo yliopistoja, joissa luennot ovat englanniksi ja gradut on tehtävä Englannin kielisenä.
Pohjoisilla luonnonsuojelualueilla mänty saattaa elää 400 vuotta, nieleskellen koko ajan hiiltä. Hiilivarastona se saattaa pysyä vielä toiset 400 vuotta, ensin kelona ja sitten maapuuna lahoamalla kartuttaa maaperän hiiltä. Puuntuotantoalueella puuta aletaan keräämään 20-40 kasvukauden jälkeen. Pääosa tästä kuitupuusta meni viime talvena polttoon, huonolla hyötysuhteella kartuttamaan ilman hiilidioksiidipitoisuutta. Laskentatavasta johtuen tämä hiilidioksidi on saanut armon olla vaikuttamatta ilmastoa rasittavana kaasuna. Ei ole tarpeen upottaa puuta mihinkään. Suojelualueilla se on jo riittävän stabiilissa tilassa, jopa 800 vuotta.
Hiilivarastojen tärkeyden puolesta on hehkutettu mm. puurakentamisen uudelleen tulolla. Mutta täytyisi sitten kai rakentaa kivihiilestä.
Tolopainen. Mistä löysit tuon summan 4 miljardia euroa kehitysapuun? Valtio on butjetoinut tälle vuodelle 1,177 miljardin määrärahan kehitysapuun.
Hiilen sidonta saattaa hitaasti hiipua, kun metsä vanhenee, mutta vanhoissa puissa on mittava hiilivarasto. Kellot saattavat pysyä pystyssä vielä kymmeniä jos ei satojakin vuosia. Näin olen ainakin ymmärtänyt, liekkö oikein? Hiiltä sitoutuu niin kauan kuin puu on hengissä ja yhteyttä. Nuori metsä ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Meillä päin taimikonhoidossa yleinen poistuma on 15 000-20 000 puuta hehtaarilla. Onko mahdollista, että istutustaimikon 1800 puuta sitoo enemmän hiiltä kuin ennen raivausta 21 800 puuta?
Kaverini kaatui viime viikolla aamuliukkaalla ja loukkasi olkapäänsä. Soitti pieneen terveyskeskukseen. Käskettiin tulla heti. Istui terkkarissa kuusi tuntia saamatta vuoroa. Viimein hoitaja tuli ilmoittamaan, että kannattaa mennä kotiin, tämän päivän jono on niin pitkä, että ei pääse olkaansa näyttämään. Olikohan tuo sitä vajaalla teholla käymistä?
Prosentin korotus alviin ei hillitse yhtään kiinalaisen roinan tänne rahtaamista. Suomalaiset ovat niin riippuvaisia tuosta turhasta roinasta, halpaa kannattaa ja pitää ostaa vaikkei tarvitsekkaan. Prosentin korotus hukkuu ”virhemarginaaliin”.
Teollisuus sai tukea -22 1,84 miljardia € ja verotukea 7,2 miljardia €. Verotuki on pääasiassa energiaveron palautuksia. Suurimmat verotuen saajat olivat UPM, MG, Outokumpu, Neste, Valio ja Atria. Siis yritykset jotka jakavat osinkoina satoja miljoonia ja saavat energiansa vielä edulliseen ale hintaan. Erikoisin yritystuki on merenkulun matkustajaliikenteen tuki. Ruotsinlaivojen pikkujouluristeilyjä ja Viron laivojen kaljarallia valtio tukee vuosittain 250-280 miljoonaa euroa. Vientitukea myöntää Finnvera vientitakauksina n. 22 miljardia vuodessa.
Onko kuviokohtaisia tuloja ja menoja päivittäin, viikottain, kuukausittain vai vuosittain? Mihinkä tällaista ohjelmaa tosiasiassa käytännössä tarvitaan?
Taitaa olla yhtä monta arviota ja laskelmatulosta kuin on laskijaakin. Mikäpä näistä selvän ottaa. Mutta onpahan vara valita itse kullekkin,tarpeen ja tavoitteen mukaan.
Kuinka moni on käynyt ”ihailemassa” tuulivoimalan ääntä? On lentokoneen äänen ja betonimyllyn rohinan välimailla. Juuri keskustelin kaverin kanssa joka asuu 1,8 km päässä tuulivoimalasta. Sanoi, että sopivalla tuulella kuuluu tasaisin välein humahtava ääni. Mitä kosteampi ja sumuisempi keli se paremmin kuuluu.