Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Paikoin oli varmaan kuten Suorittava kertoi, kuusirääseiköitä uusittiin männylle. Mutta oli niitä tosi hyviä kuusikoltakin jotka meni männylle. Kas’ kun metsäala on siitä erikoinen ala, että investointeja kymmenien vuosien päähän tehdään pari kuukautta vanhoilla tiedoilla. Mäntysahatavara oli tuolloin vetävin tuote. Lisäksi pylväitä meni ulkomaille hyvin. Oli tietenkin tarpeenkin vaihtaa vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä puulajia. Taimimateriaali oli vain vähän mitä sattui. Yleiskeräyksistä saaduista sekulisiemenistä kasvatettua, alkuperä ei varmaan ollut aina kasvupaikalle sopiva, jo taimitarhalla lähtiessä kasvuhäiriöitä ja teknisesti vajaalaatuisia juurenniska mutkaisia ja vielä istutusvirheistä jo alku mutkainen. Neuvoipa eräs päällikkö, että jo rehevään kasvuu lähteneistä taimista täytyy uuden kasvun ja juuriston epätasapainoa tasoittaa. Niimpä pätkäistiin vesurilla taiminipuista liian pitkäksi venähtäneistä kerkistä puolet pois.
Tekoäly rakentaa yksinvaltiaasta lempeän koko maailmaa syleilevän rinnakkaisversion, jota ei yskitä pitkätkään puheet ja jalat ja kädet eivät vispaa hermostuttavissakaan tilanteissa.
Tekoälyn on opittava erottamaan kenen puujalkavitsille on naurettava ja kenen toisen vitsi aiheuttakoon vain halveksivan mulkaisun. Riippuu vitsin heittäjän statuksesta milloin kaikkien kannattaa nauraa huonollekin vitsille tikahtuakseen. Ilmeisesti tekoäly osaa jo erotella tämän. Ainakin tutkijat maailmalta ovat varoittaneet tekoälyn lisäävän eriarvoisuutta.
Tuurivoimaa oli tammikuussa ajoittain 340 Mw, Ja juuri silloin, kun sitä olisi eniten tarvittu. Kattoi Suomen kulutuksesta 2%. Ettei totuus unohtuisi. Toinen taloni on ollut pörssissä nyt kaksi viikkoa ja halvalla on päästy. Toinen on pörssissä huomisesta alkaen. Epäilen kyllä, että maaliskuu käy kalliiksi.
150 mottia / ha on mielestäni jo täyttä metsää. Jos sitä ei metsäksi lasketa, niin huoli metsien kuusettumisesta on turhaa. Suomen puulajisuhteet ovat: 65% mäntyä ja 25 % kuusta. Laskentaankoha metsien puulajisuhteet pinta-alan mukaan vai motteina?
Eihän sitä minä ainakaan ole täysi-ikäiseksi väittänyt, mutta eihän se nyt mitään taimikkovaihettakaan enää kituuta. Ei ainakaan palstalaisten toisaalla kirjoittamista huikeista kasvuista päätellen. Kyllä 25 vuotiaan kuusikon täytyy näkyä jo motteina tilastoissa.
Kuinkahan moni palstalaisista on elättänyt itsensä ammattimetsurina, siis metsurina suoralla urakkapalkalla eikä vain pihapuiden kaatajana. Minä olen, ja ilmeisesti Arto. 80-luvun alussa hakattiin vielä miestyönä aivan oikeita metsiä. Työnantajallani lähes pelkästään avohakkuita, muutama harvennuspalsta saattoi olla seassa. Usein lähdettiin heinäkuun viimeisellä viikolla suoraan kesälomalta aukon tekoon. Oli hieman julmaa työtä. Mutta kun voimaa oli enemmän kuin järkeä, rahaakin tuli. Veroa meni parhaimmillaan saman verran päivässä kuin myöhemmin toimihenkilöä oli päivän palkka. Sen voin sanoa, että urakkametsurin työ on ennemmin elämäntapa kuin ammatti. Olen sitä leikkiä kokeillut lähes parikymmentä vuotta ja siksipä suon arton kaltaisille parin kuukauden tauon sydäntalvella todella mielelläni, olet sen ansainnut. Arvostelematta, vinoilematta.
No mutta, kuinkas ne kuuset nyt niin kitukasvuiseksi muuttuivat. Toisen otsikon alla käydystä keskustelusta olen ymmärtänyt, että 25 vuotias kuusikko on jo ajat sitten ensiharvennettu ja toinenkin harvennus on jo aivan ovella, eikä paraskasvuisten uudistamiseenkaan enää monta vuotta mene. Eikös sellaiset motit jo näy väkisinkin tilastoissa. Timpalla on aivan aiheellinen kysymys. Suomen puulajiosuudet ovat: mänty 65 % ja kuusi 25 %. Ekös ole outo suhdeluku maailman ahneimpien hirvien keskellä.
Uusimmassa Jahti -lehdessä.
Suomen Metsästäjäliitto on esittänyt, että riistavahinkolakia kehitetään siten, että korvauksiin kerätyt varat menisivät vuosittain kokonaisuudessaan maanomistajille. Heillehän tätä rahaa kerätään. Osaksi korvausvarat tulisivat yhteiskunnalta sillä hirvien määrä ei ole yksinomaan metsästäjien päätettävissä oleva asia.