Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Aikoinaan kotimainen kattilanvalmistaja teki puukattiloita Ruotsin savukaasujen osalta kireimmille markkinoille. Ostin tuollaisen kattilan. Kuivia lapuja poltettaessa 5-10 minuuttia sytyttämisestä piipunnokassa käy vain kevyt väreily, ei näy savua. Savukaasujen lämpötila on mittarin mukaan kattilasta poistuessa 170 astetta.
Takka tai muu puutulisija ei ole roskanpolttolaitos. Saman olen huomannut, kun jotkut ovat hävittäneet jopa vauvanvaippoja takassa polttaen. Sen laatuisella polttoaineella pientalojen tulisijoja lämmitettäessä kuin mille ne ovat tarkoitettu, ongelmia ei tule. Tämän osoitti Thl:n tutkimuskin.
Aarre lehdessä Risto Isomäen hyvä kirjoitus puun polton tarpeellisuudesta. Hänen mukaansa kylminä pakkasjaksoina poltto on arvokkainta puun ”jalostamista”. Kun pörssisähkön hinta oli 2,4 €/kwt, puukuution sisältämän energian arvo oli 5 000 €. Hänen mukaansa puulämmittäjät tekivät arvokasta työtä koko Suomen hyväksi. Hän myös muistuttaa samasta asiasta jota palstalaisista ainakin Visa on usein energiantuottamisen muotoja vertailtaessa päivitellyt: Maailman väestöstä vain 0,2 % asuu aurinkoenergian hyödyntämisen kannalta yhtä epäedullisissa olosuhteissa kuin me elämme.
Visa on oikeassa. Uupuneet, mokanneet, omistaan syrjäytyneet ja liian usein juopuneet sinne lähtee tai lähetetään.
MJO. Puolet ennustuksestasi on jo hyvinkin toteutunut. Suomi on jo kaivostuotteiden banaanivaltio.
Meteli ei mitään auta, tulee kaikumaan kuuroille virkamieskorville. Onhan lausuttu taikasana ”vihreä”.
Kaivoksista ei jää kuin muruset paikkakunnalle. Samoin tulee käymään vielä tuurivoima kanssa kunhan etelän päättäjät huomaavat kunnolla asian. Ei ole sopivaa, että rahat kiinteistöverosta jäävät ”geopoliittisesti” aivan väärään paikkaan. Kuten tuosta Vuontisjärven kirjoituksestakin käy ilmi, suuryhtiöiden kirjanpitolaki on laillestutteua rikollisuutta.
Kyseessä on vanhan metsän lajista, joka elää vanhojen kuolleiden mäntyjen kaarnan alla ja metsäpaloalueilla kituvissa männyissä. Oli yleinen vielä 1900-luvulla, muttaa taantui sitten olemattomiin. Tuhohyönteiseksi luokittelu riippuu vähän katsojan silmästä.
Pari tuntia sitten juttu Kemijoesta vielä oli sivulla, mutta näkyy nyt poistuneen. Joka tapauksessa neljä kaivosta aikoo laskea jätevetensä Kemijokeen yli 50 km pitkiä putkia pitkin. Kaivokset tuottaisivat vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja. Lisäksi jokeen on tarkoitus rakentaa pumppuvoimaloita jotka ottavat vetensä joesta.
A.J. Yle:n sivuilta löytyy juttua Kemijoen tulevasta kohtalosta.
Se ainoa lohijoki on Tornionjoki ja sitä uhkaavat Ruotsin puolella olevat kaivoshankkeet. Kemijokea uhkaavat kaivoshankkeet ovat Suomen puolella ja kuten Kalle sanoi, ulkomaisia hankkeita, joista Suomi taitaa hyötyä jokusen murusen ja kaikki paskat.