Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Pöllipino itse sen hajullaan kertoo. Saattaa tulla pieni väittely sen tuulenkaadon kanssa, mutta uskon pöllipinon vievän voiton siinä mekkalassa.
miljardeja meni ihan tyhjään…
Se on tarkoituskin. On keksitty valtava business aivan tyhjästä. Ja se on vielä aivan moraalitonta kauppaa, jos olet rikas, voit jatkaa sotkemista entiseen malliin. Kaikki kaupankäyntihän perustuu tosin pienempään tai suurempaan petokseen. Hehtaareja lasketaan ja vatvotaan edestakaisin puoleen ja toiseen. Hiili ja metaanipäästöjä muka punnitaan tarkasti ja niille lasketaan hintaa. Ja joku vielä uskoo näihin ekvi valetonneihin ja on valmis niistä vielä maksamaankin. Kuin hölmöläiset aikoinaan, kantoivat säkillä valoa ikkunattomaan tupaansa.
Satelliittikuvista on paljastunut, että kaatopaikoilta karkaa valtavia metaanipäästöjä ilmakehään. Maamassalla peittäminen olisi halpa keino korjata tilannetta. Maailman suurin kaatopaikka on nimeltään Intia.
Montako kansanedustajaa valittiin Etelärannasta Ek:n toimistolta? On demokratian halveksimista, että sieltä sanellaan hallitusohjelma ja jätetään se sitten ministereiden riideltäväksi.
Hankalaksi menee. Ek ei anna yhtään periksi, ovat nyt voimainsa tunnossa kun saivat sylikoirahallituksen.
Arto on oikeassa. Hallitus on kuitenkin voimaton, kun antoi Ek:n sotkeutua hallitusohjelmaan. Ek:n tavoitteena on romuttaa alakohtaiset työehtosopimukset ja yleissitovuus. Tarkoitus on korvata ne paikallisilla sanelusopimuksilla. Tätä mahdollisuutta on työnantajapuolella kauan odotettu ja nyt se haistoi tilaisuutensa tulleen sini-mustan vaalivoiton myötä. Hallituspuolueet möivät lähes kaikki vaalilupauksensa ja loputkin on vielä kaupan.
Lupiini saattaa tukehduttaa vesakon, mutta niin se tekee kaikelle muullekkin kasvustolle mm. alkuperäisille luonnonkukille ja marjoille. Se on aika kallis hinta vesakon tunkeutumisesta. Monimuotoisuudesta otsikon alla keskusteltiin.
Totta. Horsma leviää herkästi untuvaisen tuulen helposti kuljettaman siemenensä avulla, mutta häipyy aukoista myös varsin nopeasti taimikon kasvaessa. Lupiinista sen sijaan ei pääse eroon oikein millään. Eräässä yli 30 vuotta vanhassa sorakuopassa se jatkaa rehevänä ja elinvoimaisena alueen harvahkosta taimettumisesta huolimatta. Kuoppa on keskellä kahteen kertaan lannoitettua männikköä. Siitä levitettiin aikoinaan kapea pitkä soraharju läheisille metsäteille. Männikkö ympärillä alkaa olla uudistamiskoossa ( ei iässä, mutta nykyisissä läpimitoissa ). Hirvittää vain, että tuosta sorakuopasta ryöhähtää lupiini tuolle ympärille hakattavalle aukolle. Sukulaismies on taistellut vuosia muutaman sadan metrin matkalla tienvartta hänen maalleen levinneen lupiini kanssa. Kukka on saanut glyfosaattia ja raivaussahan joka kesä, mutta aina vain sitä nousee.
Eiköhän sivujen moderaattorin olisi jo aika puuttua tuohon Ranen ryssittelyyn ja röllittelyyn. Tarkastin viimeiset kuusi sivua, ei ainoatakaan rakentavaa kommenttia, vain tuota samaa hokemaa asiaan kuin asiaan. Ymmärrän, että vanhuus ei tule yksin, mutta tuo saman toistaminen on joutavaa ja perin kyllästyttävää.
Glalta hyvä tarkennus. Puuntuottaminen ei tosiaan ole luonnon luonnollista muuttumista.
Maitohorsman vanha kansankielinen nimi on palokukka. Se on ensimmäisiä kasveja jotka saapuivat kuloalueille. Saa nähdä milloin lupiini valtaa horsman kasvupaikat. Muutamia tienvarsien uudistusaloja on kyseinen vieraslaji jo vallannut.