Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
En ole pystynyt oikein tutustumaan jatkuvaan kasvatukseen. Olen aina saanut leipäni työnantajalta joka oli jaksottaisen kasvatuksen harjoittaja rankimmasta päästä. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Mutta jotain kiehtovaa tässä jatkuvassa kasvatuksessa täytyy olla. Siitä keskustelu saa ihmiset niin voimakkaasti takajaloilleen. Ja kun ihminen kokee jonkun uhkaksi tai pelottavaksi, hän yleensä puolustautuu hyökkäämällä. Muuten ei olisi selitettävissä lähes 1500 sivun jankuttaminen yhdestä asiasta. Täysin samat asiat kaikissa repliikeissä hiukan vaihtelevilla sanoilla, niin kannattajilla kuin vastustajilla. Voikukan lehtien ravintopitoisuus -keskustelu ei olisi pysynyt hengissä näin pitkään. Jotain hyvin uhkaavaa jk:ssa täytyy olla, että keskustelu on kantanut tänne asti.
Naudanlihalle olisi kysyntää, etenkin jos kasvattajat tuottaisivat sitä tappiolla.
Visan yrityksessä taisi käydä luova tuho. Vähemmän tuottava työ vaihtui tuottavampaan. Olisitko päässyt nykyiseen tulotasoon jatkamalla työpäivää? Olisitko pystynyt lisäämään työsi tuottavuutta laskemalla tavoitettasi vuotuisesta työtulosta? Olisitko pystynyt saamaan katetta riittävästi sille rahalle jonka olisit investoinut siihen tuotantoon joka häipyi Karjaportin valojen mukana? Antoiko metsä paremman katteen helpommalla investoimalla sama raha metsään?
Taitaa olla myös kesäsähkö reilusti puolta halvempaa. Tasapeli, winwin. Että näin…..
Tuli eilen kesäkuun sähkölasku. 12,29 € alvineen. 2,30 senttiä kW. Kulutus noususuunnassa, 359 kW. Kesällä tuo kulutus aina karkaa käsistä, kun ei oikein pysty leivinuunia ja puuhellaa käyttämään. Kulutus kasvanut talvikuukausista 30%.
Kyllähän tuolla sähkönhinnalla kerrostalojen paneelien kuoletus on pitkissä kantimissa. Vaimoni veli laittoi reilu kaksi vuotta sitten kennot katolle. Maksoi yli 14 000 €. On pitänyt tarkkaa kirjaa. Sanoi, että eivät ne hänen elinaikanaan maksa itseään, kuusikymppinen pitkäikäistä sukua oleva mies.
Sattui silmään lehtijuttu vuodelta 2017 ugrainalaisesta historianopettajasta Olgasta, joka on miehensä kanssa kausityöntekijänä mansikkapellolla. Kertoi jutussa, että Ukrainassa opettajan kk palkka on euroissa 150. Sotatalous tuskin on nostanut palkkoja kovin paljon tuosta.
Tarinoita on ja edetessään ne muuttavat muotoaan. Nämä kaksi esimerkkiä kuitenkin olen keskustellut kasvokkain. En sitten tiedä liioittelivatko palkkojaan ylöspäin, kuten Suomessa on tapana. Ainakin täälläpäin TVH:n entisillä lapiomiehillä on paljon isommat eläkkeet kuin meikeläisellä oli työelämässä ollessa kuukausipalkka.
Niin se menee. Haastettelin aikoinaan balttialaista pariskuntaa, joka oli Suomessa kymmenettä kesää istutustöissä. Mies kertoi olleensa kotimaassaan kylpylän laitosmiehenä, palkka n. 400 € / kk. Siitä kiinnostus tulla tänne töihin. Olivat ahkeria ihmisiä ja kävin uteliaisuuttani katsomassa myös työnjälkeä. Hyvää oli. Oli täällä aikoinaan kesälomansa marjatilalla mansikan ja vadelman poiminnassa venäläinen opettajapariskuntakin. Heillä oli palkkataso samaa luokkaa.
Työhevoskantakirjaan päästäkseen suomenhevosen täytyy vetää vähintään 5 porrasta. Lisäksi on käveltävä 10 min kilometri ja juostava 2 min 30 s kilometri. Lisäksi arvostellaan hevosen luonne ja rakenne. Kaikki raivopäät ja kampurajalat eivät pääse kantakirjaan vaikka vetokoe olisi hyvä.
Sama periaate. Eikös traktorikisoissa vastus lisäänny automaattisesti matkan edetessä? Ei tarvitse nostella painoja rekeen portailla.