Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Aloittaja kyseli normaalien puiden kaatoon tarvittavista välineistä. Ei mistään poikkeuksellisen suurista eikä suurta voimaa vaativista.
Mihinkä se risuista energiaa tehtäessä vapautuva hiilidioksidi varastoidaan, että polttamisesta tulee ilmastoteko?
Reimastakin saattaa tulla joskus eläkeläinen. Mutta ei siinä mitään. Otetaan eläkkeet pois, kielletään eläkeläisiltä matkustaminen ja porttikielto sairaaloihin ja verikokeisiin. Bingohalli vain joka kylään ja samaan rakennukseen hautaustoimisto.
Sote ja sota menot kasavat.
Jos ryöstöhintaa on nostettu varkain 20 % ja sitä alentaa näyttävästi ilmoitellen 10% , aika paljon jää vielä katetta. Tämä näkyy elintarvikekauppiaiden tulosilmoituksissa. Sama menetelmä kuin hevoskaupassa. Jos tonnin konista pyytää kymppitonnin, niin ostaja lupaa siitä yleensä puolet. Aikansa tingitään kovasti, sitten kumpikin ulee puolitiehen vastaan. Tonnin konista on tullut setsämän ja puolen tonnin hevonen. Ja kumpikin osapuoli on tyytyväinen.
On toinenkin huono ominaisuus. Yleensä kun sitä lainaa jollekkin, se tulee rikkinäisenä takaisin, on joku osa vääntynyt vinksalleen. Joutuu ostamaan toisen.
Ainakin metsäkanalinnuilla keväisin soilta löytyvät tupasvillan nuoret kasvustot ovat tärkeää kevätravintoa. Mikseipä sitten porollekkin.
Talouskasvu, ja etenkin sen ylijumala Bkt, on riippuvainen kulutuksesta. Sen lisäämiseksi hallitukset ovat tehneet ja tekevät kaikkensa. Verohelpotuksia ostovoiman lisäämiseksi, inflaation hillitsemiseksi ja korkojen pienentämiseksi. Viis luonnonvarojen loppumisesta, ilmastonmuutoksesta ym. lieveilmiöitä.
Monopoliyhtiöt, nekin joissa valtio on osakkaana, eivät välitä Suomen taloudesta. Raha on valtaa, ja sitä monopoliyhtiöillä on.
Gla on varmaan oikeassa siinä, että näkökulmani on hyvinkin suppea. Se perustuu vain työalueeni 33 500 hehtaariin ja muutaman työkaverin, jotka tekivät töitä saman kokoisilla alueilla, kanssa käytyihin keskusteluihin aiheesta. Omalla alueellani ei taida olla ainoatakaan metsäkuviota jolla en ole urani aikana käynyt. Pahoja hirvituhoja olen tavannut kolmella kuviolla. Ne ovat syrjäisiä alle hehtaarin kuvioita, joilla istutuksessa väärän puulajivalinnan seurauksena yritettiin kasvattaa tilalle luontaisesti syntyneestä männystä ja koivusta taimikko ettei kuvioita olisi tarvinnut uudelleen muokata. Noilla pöheikköitymään päässeillä kuvioilla kyllä luontaisesti syntyneet männyt ja suuri osa koivuista meni säpäleiksi. Hirvitiheys talviaikaan alueella on vaihdellut huippuvuosien yli kuudesta nykyiseen 2,5:een. Olen toistellut, tunnustettakoon, omaa mantraani kokemuksistani, mutta samaan syntiin on saattanut sortua myös vastapuoli, ja vielä vähän suuremmalla joukolla.