Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Sähkön siirtely edestakaisin on tuottavanpa kuin sähkön tuottaminen, ainakin tuulisena päivinä.
Varsin yleisesti tunnustettua on, että Ek kirjoitti hallitusohjelman, ainakin työelämän osalta. Ei olisi uuden hallituksen pitänyt lähteä käsikassaraksi. Se ei ole demokratiaa eikä kuulu yleisillä vaaleilla valitun lainsäätäjän toimiin.
Katsokaapa meklarit näkyykö Stora Enson ilmoitus vähentää yli 1000 työntekijää jo osakekurssissa. Yleensä näin suurten irtisanomisten jälkeen kurssi on noussut roimasti.
Avaisitko Kalle vähän tuota sisäpolitiikkaan sekaantumista.
Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta valtio maksaa n. 37%, työntekijät ja työnantajat n. 58% työttömyysvakuutusmaksuista kerätyillä varoilla ja ammattiliitot n. 5%. Ansiosidonnainen päiväraha on veronalaista tuloa, joten valtio ”perii” takaisin maksuosuudestaan n. 20-30%.
Olin poissa keskustelusta tuossa puolenpäivän kahta puolen, sorry vaan, kuten eräs professori aikoinaan totesi. Ajelin hirvikämpällä, tie kun on vielä savotan vuoksi auki. Eräältä pari vuotta sitten harvennetulta kuviolta hirviporukka, jäljistä päätellen emä ja kaksi vasaa, oli tullut tielle ja latonut sitä pitkin toista kilometriä. Paksu lumikerros teki varmaan tiellä kulkemisen vaihteeksi mukavaksi. Olivat kulkiessaan napsineet tienvarren pajukkoa. Tienpenkat ajettiin toissa kesänä vesakkoleikkurilla, nyt penkoissa kasvaa toistametristä pajunvesaa. Olivat ohittaneet kaksi miehen mittaista männyntaimikkoa niille poikkeamatta. Takaan, että taimikot ovat niin väkivaltaisesti hoidettuja, että ainoatakaan hangen pinnalle ulottuvaa lehtipuun vesaa ei niissä ole. Olikohan nuori paju maistunut paremmalta vai olisiko niin, että olivat lukeneet Metsälehden keskustelupalstaa ja tulleet synnintuntoihin?
Tuleekohan siitä yliedustusta? Taimikennoa kiertavässä reunariveissä on aina enemmän taimia kuin seuraavassa rivissä.
Otettiinko otantaohje käytännön työhön? Olisi mielenkiintoista tietää. Jos tuli, niin olen saattanut sitä käyttää. Silloin olemme A.J. melkein sukulaisia, ainakin sukulaissieluja.
Taas joudun olemaan Motokuskin kanssa samaa mieltä. Vuosien varrella olen ollut muutamina keväinä töissä myös taimitarhalla, ollut tekemässä työnantajalle lähtevistä taimikuormista laatukontrollia ja vastaanottamassa metsäpäässä taimikuormia. Sanomista on tullut käytännössä vain männyn taimista, kuusella lähinnä vain taimikauppalain mukaisista mediaanipituuksista. Mänty on taimitarhalle huomattavasti haastavampi kasvatettava kuin kuusentaimi. Männyllä raakkiprosentti tahtoo olla huomattavasti suurempi kuin kuusella. Hankalinta on, että muutamat taudit jotka ovat jo taimitarhalla männyntaimissa, paljastuvat vasta maastossa muutaman viikon päästä istutuksesta. Taimikaupassa kuusentaimia on yleensä aina saatavissa, männyntaimissa tahdotaan myydä usein eioota. Ostajalle tyrkätään herkästi männyn tilalle kuusta. Paljon on kuusta mennyt väärälle kasvupaikalle, kun vaihtoehtona on ollut istuttaa kuusta tai jättää muokattu aukko vähintään vuodeksi mahoksi heinettymään.
Motokuski on oikeassa. Niille muutamille hirvitihentymä-alueille, missä männynviljely ei onnistu hirvien takia, ei mahdu sitä määrää kuusentaimia, että kuusenviljelyalat ylittäisivät vuodesta toiseen männynviljelyalat valtakunnan tasolla. Kuusta siis tungetaan väärille kasvupaikoille jostain muusta syystä kuin hirvien takia.