Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Eteläisimmässä Suomessa kannattaa olla mahdollisimman kiireisen ja vihaisen näköinen. Se on siellä ihmisarvon mittari ja luo katu-uskottavuutta.
Metsäfirmojen leipä on pitkä mutta kapea. Isoja työmaita sieltä saa, mutta ulkomaiset tekijät, lähinnä itänaapurista, pitävät taksat alhaisina. Lisäksi tarjouskilpailuun tulee yleensä niin suuria hankintaeriä, että yhden miehen yritys ei voi niitä ottaa, et millään ehdi tehdä yksinään valmiiksi määrä-aikana. Tämäkin palvelee paremmin ulkomaisia yrittäjiä. Metsäfirmat eivät ole järin ”isänmaallisia” näissä työlajeissa. Joudut palkkaamaan työntekijän / työntekijöitä ja se tarkoittaa väistämättä sitä, että taksa on tuplattava. Pihapuiden kaadossa on enemmän pelivaraa, on vähän tekijän markkinat. Yrittää aina kannattaa. Varsinkin alalla joka ei edellytä miljoonainvestointeja. Onnea matkaan!!
Onneksi Suomen vienti Kazastaniin, Kirgiisiaan ja Uzbekistaniin on kasvanut huimasti kahden vuoden aikana. Samoin koko EU alueen vienti kyseisiin maihin…….
Entisaikoina ihmisillä oli aikaa odotella tuulta. Jauhaminen ei ollut niin päivän eikä viikonkaan päälle. Eikös Wärtsilä ole jo rakentanut nykyaikaisen maamoottorin ? Kuinka Visa suhtautuisi huolto-asemaan josta muutamana päivänä kuukaudessa saisit tankattua tankin täyteen, mutta ennalta ilmoittamattomina päivinä saisi tankkiin vain pari litraa ?
Juurikäävän saastuttamilta alueilta nostettujen kantojen on todettu levittävän kääpää vielä varastopaikaltaan, erityisesti varaston alimmat kosteana säilyvät kannot. Mikseipä sitten metsään maaperän kosteuteen usein havukerroksen alle jääneet hylkyleikotkin. Kääpä on hyvin sitkeä. Jo 15 mm paksu juurenpätkä saattaa säilyttää lisääntymiskykyisen sienen jopa 6 vuotta. Kannonnosto ei täysin poista tautia. Aina jää juuria ja nostamattomia kantoja. Paras torjuntakeino on ajoittaa hakkuu tai raivuu talviaikaan tai ainakin vuodenaikaan jolloin keskilämpötila on alle + 5 astetta ja käsitellä kannot. Kaikki tyvilaho ei ole juurikääpä. Myös mesisienet lahottavat kuusen tyviä ontoksi. Tämä laho ei kuitenkaan nouse niin korkealle kuin juurikääpä.
Jo 80-luvulla on tutkittu, että juurikääpä leviää myös pienten raivauskantojenkin kautta. Samoin energiapuuhakkuissa. Erityisesti mäntytaimikot ovat vaarassa saada tyvitervastaudin. Asiasta ei ole juuri keskusteltu, koska raivaussahaan ja energiapuukouriin ei ole ollut toimivaa torjunta-aineen levitykseen sopivaa laitteistoa. Avohakkuulla syntyy, kuten aloittaja totesi, valtavasti sopivaa pintaa itiöille. Lisäksi tulee aina ruhjoutuneita juuria ja hylkyleikkoja mihinkä torjunta-ainetta ei levitetä. Juurikäävän leviäminen on yleistynyt siirryttäessä teollisuuden tarpeiden mukaan myös kesäaikaiseen korjuuseen. Lukella asiaa on tutkinut mm. Tuula Piri.
Sama pitäisi todeta ulkomaisille tuurimyllyjen omistajille. Eihän näistä myllyistä näköjään ole tänne talvisiin olosuhteisiin vastaamaan kysynnän tarpeisiin. Kaiken lisäksi määräävät hinnan oikeinkin tuotetulle sähkölle ja vääristävät kilpailua. Lisäksi karkottavat kaikki vakaata energiaa tarvitsevat investoijat ja työpaikkojen luojat täältä. Kupla oli suuri mutta hyvin ohut eikä kestänyt kauan.
Onko olemassa muunlaisia pankkeja kuin rosvopankkeja ? Paitsi tietenkin hartiapankki.
Kyllä pitäisi. Tai sitten tuotantoa tasaavaa säätövoimaa tuurimyllyjen yhteyteen. Eihän tämän kaltainen tuotannon selaaminen ole mistään kotoisin. Tuurisähköä kun on markkinoitu maailmanpelastajana ja talousongelmien korjaajana. Sama asia jos huoltoaseman bensapumpulla saisi vain muutamana päivänä kuukaudessa tankattua tankin täyteen, muina päivinä pumppu antaisi vain pari litraa / tankkaaja.
Eipä tuossa mitään erikoista ollut, normaalia metsurintyötä. Muutaman haavanoksan karsinta. Jyvät alkavat erottua akanoista, kun karsitaan oikein mutterioksaista tukkikuusta. Sen huomasin, että ei ottanut saha kierroksia koko ajan. Kaasua lipsuteltiin aika taajaan. Ja niin pitääkin.