Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Esitys maankäytön muutosmaksuksi menee sitten romukoppaan. Huonompi asia.
Kyllä aikamoinen kirvestekniikka täytyy olla. Tai sitten saha on kuin vasikan hännän päässä.
Meillä päin valtion mailla ei ole ollut enää yli kolmeenkymmeneen vuoteen pieniläimittaisia soistuneita ikivanhoja kuvioita. Ne ovat olleet pinossa jo kauan sitten. Nyt menee pinoon pieniläpimittaisia hyvin kasvavia pariin kertaan lannoitettuja isoja kuvioita.
Kuusen voittokulku metsänviljelyssä alko täsmälleen silloin, kun kuusesta maksettava hinta ylitti pysyvästi männystä maksettavan hinnan. Tuolloin hirvikanta oli pienimmillään yli kymmeneen vuoteen, laskenut tasaisesti yli kymmenen vuotta. Lisäksi ilmastomuutoksen uhka kuuselle oli jo tiedossa. Kuusettuminen on meidän metsänomistajien virhearviointi, ei hirven syy. Rumasti sanottuna ahneus meihin iski.
Webinaarissa on yksi naurettava luento. Kunta maanomistajan tukena. Hah hah!!!!
Kuusettuminen ja sorkkaeläimet eivä korreloi keskenään. Kuusettuminen ja puusta maksettava hinta sen sijaan kyllä.
Iske Royalen hirvikantaa ei voi verrata Suomen hirvikantaan. Saarella jos ei metsästetä eikä harjoiteta metsätaloutta. Suomessa tehdään molempia. Metsätalous tarjoaa aina uutta ravintoa, petopaine ei ole merkittävä ja hirvikantaa säädellään metsästyksellä voimakkaasti sekä päälukua pudottamalla että puuttumalla kannan tuottoon ampumalla tuottavinta kantaa. Hyvä ravintotilanne, sairauksien puuttuminen ja petopaineen vähäisyys ovat mahdollistaneet hirvikannan pysymisen suhteellisen vakaana vaikka ne syksyisin ammutaan tietyiltä alueilta lähes ”yhdettömiin”, tiheys on joillakin alueilla metsästyksen jälkeen jo alle 2 / 1000 ha. Se on jo melko vähän. Kuten Suorittava totesi, jos näissä olosuhteissa meidän luonnoton luonto saisi päättää, kanta olisi varmaan 10-20 kertainen, ainakin ajoittain tietyillä alueilla.
Suklaarasian ja sähkön hinta on aivan vertailukelpoinen. Silloin kun on kysyntää, hinta on korkea eikä tarjouksia ole. Suklaantekijät varautuvat sesonkikauteen valmistamalla tuotteita suuria määriä sesonkikauteen jo kesällä. Miksi tuurisähköön tuottajat eivät menettele samoin. Kesällä kulutuksen ollessa vähäistä pyörittäisivät sähköä talteen ja möisivät tammikuussa. Mutta ei, soitellaan vain viulua kesät kuten heinäsirkka vanhassa tarinassa. Haastattelin eilen tuurisähkölaitoksen naapurina asuvaa kaveria. Pakkaskautenakin vain osa myllyistä oli pyörinyt. Kovin kapeissa kaistoissa tuuli tuntuu kulkevan.
Sähkö on sesonkituote, kuten vaikkapa suklaarasiat. Rasia joka maksaa joulun alusviikolla kympin, lähtee jo tapanina vitosella. Sähkö, joka maksaa tammikuussa 2,3 €, lähtee tyynenä kesäpäivänä ilmaiseksi.
Saari taitaa olla kansallispuistoa ainakin suurimmaksi osaksi. Metsän käyttö ei luo hirville yhtä otollisia ruokamaita kuin Suomessa. Täällä vapaasti kehittyvä kanta olisi varmaan ainakin ajoittain vielä suurempi hirveä/ 1000 ha, ainakin joillakin alueilla. Keskimääräinen tiheys saarella on samaa luokkaa kuin Ruotsin parhailla hirvialueilla. Olisi mielenkiintoista tietää saaren petotiheys ja paljonko ihminen poistaa hirviä vuodessa. Jos hirvitiheys nousee meillä riittävän suurella alueella yli 40 hirveä /1000 ha, luultavasti talven vasakuolleisuus kasvaa merkittävästi.