Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Asun tuhansien hehtaarien valtion metsien äärellä. Kolmoskehitysluokat alkavat olla pinossa, niitä on jo vaikea löytää alueelta. Metsähallituksen väkeä ei voi syyllistää, ministeriöt määräävät tahdin ja hakkuuttavat valtion omaisuutta surutta. Ihmetyttää vain, onko sitten katetta vaatia poliittisilla päätöksillä yksityisiltä sitomista, varastointia ja suojelua.
Tottakai, rosvoretkellä ovat ja pois täytyisi saada. Mutta kun ei ole oikein konsteja. Harhaisuudessa ja menneessä maailmassa elää Venäjän johto.
Olen tehnyt saman havainnon kuin ihmettelijä. Omistajien kaupungistuminen alkaa näkymään. Osalle ostomies on saanut kaupattua vielä istutuksen, mutta nekin jäävät sitten sille silmälleen. No, sitoohan se lepikkokin aikansa hiiltä, alkuun jopa kuusentaimikkoa enemmän.
Metsäteollisuus tarvitsee pääasiassa sellun raaka-ainetta, tukkia vain muutaman vuoden välein lyhyissä sykleissä. Mistäs sitä sellupuuta tulee nopeimmin ja pieneltä pinta-alalta, jolloin teollisuuden kustannukset pysyvät kohtuullisina? No keskenkasvuisesta tukkimetsästä.
Paljonkohan saisi hiilikorvauksia, jos alkaisi polttamaan maaseudun autioksi jääneitä rintamamiestaloja? Rakentaisi pitkästä tavarasta tilalle uuden, purut seinänväliin ja välipohjaan. Ei mitään sähkö- eikä vesijohtoja, olisivat vain maisemataloina, ja tietenkin hiilensitojana. Ei muovia eikä uretaania seiniin niin kestäisivät pitkään.
Valitettavasti Venäjällä on vielä muutama miljoona täydennysmiestä heitettäväksi rintamalle. Samoin vanhaa romurautaa riittää vielä varastoissa kuka määrän tietää. Lisäksi siellä romurauta ja ihmishenki ovat johtajille saman arvoisia.
Ulkopuolisen silmin katsottuna ei hyödykkään. Venäjä vain on ollut jo pitkään yhtä kuin sen diktaattorit. Diktaattoreilla on aina ollut tarve kääntää katse sisäisistä asioista ulkopolitiikkaan, kun omissa asioissa on tullut vaikeuksia ja maa on alkanut hiukankaan lämmetä jalkojen alla. Onkohan ne joukot ja kalusto jo tuhottu? Ihmeesti vai sinnittelevät rintamalla jos näin on, ilman joukkoja ja kalustoa. Jos näin on niin eipä ole Ukrainankaan joukot oikein iskussa. Muutamalla peltoläntillä ja rauniokylissä hinkataan edes takaisin muutaman sadan metrin matkalla. Venäläisillä on eräs ylivoimainen ase jota on harvalla. Se on kansan kyky kärsiä ja sietää vaikeita aikoja pitkiäkin aikoja. Meillä valitetaan sähkön hinnasta, venäläisillä ei edes ole sähköä ja lämpöä päiväkausiin. Sama kyky tuntuu olevan ukrainalaisilla, mutta ovatkin samaa huonetta ja sukua.
Ei minulla ole siihen minkäänlaista keinoa, eikä taida olla kenelläkään muullakaan. Tapattavat toinen toisiaan varmaan vielä vuosia. Mutta vuotava kauppasaarto ei ainakaan auta. Eikä muutaman vanhentuneen ohjuksen, patruunan ja kypärän lahjoittaminen. Kaikki sodan ratkaisun keskeiset tekijät hyötyvät sodan jatkumisesta, Kiina, Eu:n ”talousmahdit” ja USA sekä etenkin harmaa talous.
Saattaisi joidenkin tavaroiden kohdalla purra, jos toimisi. Raha ja kauppamiehet eivät vain tunne rajoja eikä saartoja. Aika vaikea on saartaa maata jolla on kaikkia raaka-aineita ja energiaa omasta takaa yllinkyllin. Miten EU onnettomana talousalueena ketään saartaa, kun melkein kaikki on tuontitavaraa ? Suomessakin saarron vaikutuksia voi tutkia jokainen sähkölaskustaan.
Sarkasmia ymmärrän, olen sitä täällä joskus itsekin viljellyt. Mutta en olisi uskonut Tolopaisen sitä absoluuttisena totuuden torvena käyttävän. Siksi näin totinen suhtautuminen.
Lasit on aivan kirkkaat, ei ole punerrusta eikä sinerrystä pinnassa. Tuomitsen Putinin toimet, mutta uskalsin jo sodan alussa epäillä tälläkin foorumilla Ukrainan nopeaa riemuvoittoa. Samoin kauppasaarron purevuutta Venäjään. Tolopainen saattoi olla hiukan toista mieltä, kun vanhoja tekstejä selaa.