Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Jos logiikka on sama kuin lehtikauppiailla, niin ostomiehen tarjous on, että saat myydä sata mottia 40 motin hinnalla.
Mielestäni me metsäammattilaiset olemme onnistuneet tosi hyvin. Tehtävän antona on ollut laittaa puu kasvamaan, nopeasti ja paljon. Siihen on tähdännyt koulutus niin yliopistoissa kuin opistoissa sekä yksin sitä tarkoitusperä palveleva tutkimus Luken edeltäjässä Metsäntutkimuslaitoksessakin. Kaikki tämä metsäteollisuuden ehdoilla. Hinta vain on ollut muun luonnon kannalta kova: pilatut vesistöt, luontokato, monimuotoisuuden köyhtyminen, lajien uhanalaistuminen ym. Ja tietenkin vielä puun hinnan pysyminen kymmeniä vuosia halpana.
Saahan siitä kolmasosan takaisin ensiharvennuksessa. Nykyisellä menolla ensiharvennuksen jälkeen loppuja saakin sitten odotella päätehakkuuseen asti.
Onko Visalla jäänyt taimikkoa 10 ha villiintymään, kun on energiapuuhanke vireillä?
Loppuuko turpeen poltto? Miksi sitten turveurakoitsijoita haetaan lehti-ilmoituksilla töihin ensi kesäksi? Ja millä turve-energiaan satsanneet kaupungit pidetään sulina.
Ompahan turve uusiutuva tai ei, mielipidekysymys, mutta sitä on pakko polttaa. Joulunalus pakkasviikolla lähti soilta taas rekkaralli liikkeelle. Vapo kuuluttelee lehdissä turveurakoitsijoita ensi kesäksi töihin. Saattoi tulla märän puuhakkeen kanssa vilu, kun pakkanen laski pariinkymmeneen. Joten turvetuhkaakin on jatkossa tarjolla. Ja varmaan parempaa ja puhtaampaa kuin Helenin kivihiilituhka.
Volvo onkin myyty kiinalaisille. Heillä on 70% maailman patteriautoihin tarvittavista maametalleista.
Vihreä terästehdas???? Uskooko joku vielä loppiaisviikolla Joulupukkiin? Vedylläkö se rauta maasta kaivetaan, rikastetaan, pelletöidään ja Inkooseen kuljetetaan. Vety tehdään sähköllä ( joskus tulevaisuudessa). Sähkö tehdään tuulella, mutta pysäytetäänkö vihreä terästehdas, kun talvella on muutaman viikon tyyni pakkasjakso.
Metsäalan yleissyntipukki hirvi on nyt syyllinen hömötiaisenkin vähenemiseen!!! Pian varmaan jostain putkahtaa tutkimus jossa hirvi todistetaan pääsyylliseksi huonoon korjuujäljen, työttömyyteen ja inflaatioon, unohtamatta koronan leviämistä. Ruotsissahan koronakuolleisuus oli Suomea suurempaa ja siellä on tiheämpi hirvikanta kuin meillä. Aivan selvä syy-yhteys.
Yhtiöiden ja yhteisöjen metsissä kvartaali on 3-6 kuukautta. Kaikki on hyvin ja kaikki tyytyväisiä jos tulostavoite näissä jaksoissa saavutetaan. Muusta viis. Yksityisellä kvartaali voi olla jopa yli sukupolvien mittainen.