Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
<p>Rane. Ei ole kysymys minun mittareista. Neliökilometrin aukko jos syntyy kulon tai myrskyn seurauksena eikä siitä viedä mitään pois tai tuoda mitään tilalle on tietenkin metsää. Kun se saa kehittyä ihmisen puuttumatta kehitykseen, siitä kehittyy hyvinkin arvokasta metsää.</p><p>Puunkasvatusalueita tarvitaan, sitä en kiellä. Mutta kai meillä on velvollisuus säilyttää myös viimeiset sirut metsää. Raottakaa nyt edes vähän vanhoista rahapusseista tehtyjä umpilippujanne. Ne ovat valahtaneet täysin silmille.</p>
<p><p>Metsä perustuu siihen, että siinä ei ole ihmisen vaikutusta tai vaikutukset ovat vähäisiä. Puuntuotantoalueet kasvavat puuta hyvin koska ihmisen taloudellisin perustein tekemä ohjailu on voimakasta. Metsä ei sisällä taloudellista tavoitetta, se on vain luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. On olemassa mittarit jotka osoittavat millainen metsä on, kuten ikä, kuolleen puun määrä, kerroksellisuus, muuttumatomat kosteus- ja pienilmasto-olot ym. Puunkasvatusalueillakin on mittarit, mutta kaikki ne mittarit perustuvat talouteen, riippuen siitä mitä itse kukin pidämme taloudellisena. Puunkasvatusalueiden kasvu ei parane lisäämällä lahopuun määrää. Metsätiede, jos ekologia sellaiseksi ymmärretään, ei ole muuttunut uskonnoksi. Metsätaloustiede sen sijaan on korvannut monille ekologian ja sitä pidetään ainoana oikeana metsätieteenä vaikka se on puunkasvatusalueiden tiedettä.</p></p>
<p>Puunkasvatusalueilla ja metsällä on varma ero.</p>
<p><p><p>Metsien historia ei ole sama asia kuin ihmisen historia ja ihmisen muuttamien metsien historia. Metsän historia on alkanut jo kauan ennen ihmistä. Avohakkuilla uudistetut puuntuotantoalueet ovat toki kasvaneet puuta hyvin ilman lahopuuta ja suojelua. Metsät ovat kuitenkin hävinneet ainakin Etelä-Suomesta lähes kokonaan. Puuta on, jalostettua, lajisuhteiltaan ohjailtua, pystykarsittua, lannoitetta, keinotekoisesti taimena kasvatettua ym., mutta ei alkuperäistä metsää.</p></p></p>
<p>Pillike ei ole metsälaji eikä siten ilmennä mitenkään metsän monimuotoisuutta. Vanhan metsän ”luonnontuho” ei ole mikään tuho muuten kuin ihmisen rahapussilogiikan mukaan. ”Tuho” kuuluu luonnon kiertokulkuun ja sitä kautta luontoon syntyy aitoa monimuotoisuutta.</p>
<p>Olisi mielenkiintoista tietää mikä olisi Venäjän suhtautuminen asiaan, jos Suomen puolelta lähtisi vastaava polkupyöräkolonna Venäjälle?Löytyisikö heti rajan takana tsajua ja liebuskaa sekä majapaikka Pietarista?</p>
<p>Rane. Keskiviikkona 13.12. vakituisella retkeily- ja tarkkailukohteellani oli. En ole tarkasti mitannut, mutta varmasti jos kaikki maa- ja pystylahopuu mitataan, on n. 100 mottia. Ainakin mahtuu kirkkaasti Siitosen 60-120 motin haarukkaan.</p>
<p><p>Hyvänen aika. Tällä palstallahan suorastaan vilisee ekologian professuurin arvoista tietämystä alkuperäisestä luonnosta, lahopuun tarpeellisuudesta, uhanalaisista lajeista ja monimuotoisuuden tarpeettomuudesta. Ja syvällä itsevarmuuden rintaäänellä lausuttuna. ”Mitä ei ole ollut minun aikanani, kaikki se on tarpeetonta”</p></p>
<p>Käyn muutaman kerran vuodessa pienellä suojelualueella istuskelemassa ja ihailemassa vanhaa metsää. En ole sen lahopuuvarantoja mitannut, mutta arvioisin, että lähempänä sataa kuin viittäkymmentä mottia. Vielä keskiviikkona 13.12. oli näin. Ihmisen toiminnasta ei näy muuta merkkiä kuin -40-50-luvun vaihteessa alueen halki menevä jätkien ja hevosten kulkemisesta jäänyt polun haamu.</p>
<p>Valtion on hankala ottaa käyttöön FSC serttiä. Talouskäytössä olevista valtion metsistä ei löydy enää riittävän järeitä jättöpuita jätettäväksi. </p>