Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Äärettömän harvoin olen tavannut muita kuin hyödyttömiä asiantuntijoita, kovapalkkaisia tosin ovat olleet. Mitä erikoisempi etuliite -asiantuntija tittelin eteen on liitetty, sitä tollikampi on tuntija yleensä ollut. Pitkinä pimeinä iltoina tulee katsottua paljon telkkarin asiaohjelmia. Niissä en ole nähnyt vielä kuin hyödyttömiä asiantuntijoita, niitä sitäkin enemmän.
Tuurista kiinni on niiden tuotanto ovatpahan missä tahansa. Ei niiden varaan ainakaan kylmimpinä talvikuukausin, kun sähkön tarve on suuri, voi kovin paljon laskea.
Esim. Metsähallitus raivaa kaikki aukot, osan ennen hakkuuta, suurimman osan hakkuun jälkeen.
Parina-kolmena ensimmäisenä kouluvuonna jo näkee kenestä tulee kunnollinen hyödyllinen työmies ja kenestä hyödytön tilastonikkari tai asiantuntija. Koulutus kannattaisi keskittää näihin hyödyttömiin löperöihin, että olisivat edes hyviä siinä mihin pystyvät. Kova asiansa osaava työmies ( rakennusmies, motokuski, konemies) pärjää kyllä aina, eikä heidän tarvitsemiaan oppeja opi kuin työtä tekemällä.
Ennakkoraivaus ja kunnostusojitus muokkauksen yhteydessä ovat edessä joka tapauksessa hakataan nyt tai viisi-kymmenen vuotta myöhemmin. Ylimääräiseksi investoinniksi jää lannoitus. Kannattaako se, senhän voi jokainen laskea asettamalla sellaisen korkoprosentin kuin itse asuttamalleen tavoitteelle tai ennakkoasenteelleen haluaa.
En vastusta tuurimyllyjä, kun joku kertoo järkevän syyn miksi niitä ei rakenneta esim. Uudenmaan läänin alueelle. Helsinki-Lahti-Jyväskylä moottoritien varteen sopisi aika monta myllyä. Miksi ne täytyy tunkea tänne harvemmin asutulle seuduille? Täältä on imetty jo lähes kaikki Etelä-Suomen tarpeisiin, vieläkö pitää viedä maisemat ja luonnonrauhakin. Myllyllä uskotaan pelastettavan talous ja jopa koko maailma. Kun joku asia alkaa näyttämään liian hyvältä ja maailmaa hyväilevältä, kannattaa asiaan aina suhtautua vähän varauksella. Ei ulkomaisten tuurisähköyhtiöiden ensisijainen eikä vielä toissijainenkaan tavoite ole pelastaa Suomen taloutta eikä luontoa.
Digiloikan nimiin on vannottu alalla kuin alalla. Taitaa vain olla, että toteutuessaan on ollut loikka taaksepäin. Koulut, terveydenhoidon tietojärjestelmät, metsäala, kaupunkien palkanlaskenta……..
Miten paljon lisääntynyt tuurivoima vaikuttaa pakkastalven sähkönhintaan?
Onko Kotiaho jossain keskustelussa vaatinut, että puunkasvatusalueille pitäisi saada 100 mottia lahopuuta?
Täälläkin kallo umpiluuta, mutta kyllä se tästä alkaa pehmenemään.