Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Otetaanko raudoitus pois maahan jätettävästä tuurimyllyn jalustasta? Murskataanko betonia rautoineen päivineen tienpohjiksi?
Isoilla lääkejäteillä on kehitettyjä lääkkeitä varastossa isot määrät. Tarvitsee keksiä vain sairaus jota niillä hoidetaan.
Äes sopii männynviljelykohteille, kuusi kaipaa kohomuokkausta. Miksi äestys on sekaviljelyssä parempi kuin kaivinkonemuokkaus?
Eikös kevyesti päällystetty Lwc ole painopaperia? Käytetään lehdissä mainoksissa ja tuote-esitteissä. Kehitetty etenkin painopaperiksi graafisine ominaisuuksineen. Kuinkahan soveltuu elintarvikkeiden säilyttämiseen. Miksei siitä hillomunkkipussin tee ja patongin siihen kääräise, mutta että elintarvikkeiden säilytykseen…
Kokemukseni mukaan, muutama kymmenen hehtaaria Keski-Suomessa, istutuksen jälkeisenä kesänä hyvin onnistuneen koneistutuksen jälkeen taimen kasvuunlähtö on parempi. Johtuu siitä, että istutuksen yhteydessä tehdyssä muokkauksessa maaperän kosteus on heti taimen käytettävissä. Vertailukohteena olleet miestyökohteet olivat levänneet muokattuna talven. Toisena kasvukautena kasvussa ei enää ollut merkittävää eroa. Nyt 27 vuoden jälkeen kummallakin menetelmällä istutetut kohteet ovat harvennusajankohdan suhteen täysin tasavertaisia. Vielä: kohteet, jotka soveltuvat hyvin koneistutukseen ovat parhaita konekylvökohteita.
Yksi heikko lenkki koneistutuksessa oli se, että ainakin tuolloin istuspään kasetti täytyi ladata aina kuskin käsiityönä, n. tunnin välein. Muistaakseni kastettiin mahtui 90 taimea. Siihen kului yhtä paljon aikaa kuin metsurilta pudottaa taimi istutusputken. Tuolloin ei kohteita ollut valittu erityisesti koneistutukselle sopiviksi. Ajanmenekki lisääntyy huomattavasti, jos istutuskelpoista mätästä ei saa kertakuopauisulla aikaiseksi. Aina ei näin käynyt, eikä toisellakaan yrityksellä. Kivisessä maassa kuntta rullautui kuin kääretorttu. Pelkkään kunttaan istutettu taimi hyppäsi tiivistysvaiheessa penkalle. Ei niin sitkeitä taimia olekkaan, jotka kestävät pitkänään juuripaakkuineen istutusmättäälle jääntiä. Olkoon ketju kuinka tuore tahansa.
Siinä se pyöri 1000 taimen kahta puolen. Riippui huolto- ja remonttitarpeesta. Ei varmaankaan mennyt tuo maaginen 1500 taimen raja kovin monena päivänä rikki. Oli kyllä koneenkäytössä ammattimies, tehnyt konetöitä koulupojasta asti. Ensin isänsä koneilla ja sitten yrityksen jatkajana.
Metsässä tuuli pyörähtelee arvaamattomasti, ilmanvirtauksia on vähän joka suuntaan. Olen sen haukulle mennessä monta kertaa huomannut. Myrskytuuli ja jopa navakka tuuli ovat asia erikseen.
Hirvi tottuu meteliin ja hajuihin, jos ne ovat pitkään paikallaa ja toistuvia. Radion soittaminen taimikossa tehoaa kuulemma vain vähän aikaa. Ja ei kai ne valtatietkään aivan äänettömiä ja hajuttomia ole. Sen sijaan uusi haju, etenkin ihmisen haju, esim. passipaikalla saa aikaan suorittavan kuvaaman reaktion. Pari Wunderbaumia roikkumaan auton taustapeiliin ja höläys Menneniä leukaperiin aamulla, niin ei tarvitse passissa jännittää ampumatilannetta. Saa olla aivan rauhassa.
Luken metsäpeuratutkijoiden mukaan peurojen vasatuotto on Kainuussa romahtanut, vain 13%:lla vaatimista on vasa nyt mukanaan. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on vielä huonompi,11%. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa vasa on 31%:lla. Se ennakoi vakaata ja kasvavaa kantaa. Pohjoisen huonoon tilanteeseen on Luken mukaan syynä alueen petotilanne.