Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Timppa on oikeassa, sitä tehdään mikä käy kaupaksi. Selluteollisuus on metsäteollisuuden veturi. Tukkia hinkataan laudoiksi ja lankuiksi, kun kaikki puu ei sellutehtaille mahdu, toistaiseksi. Sahateollisuuden arvonlisä on selluteollisuuteen nähden vaatimaton. Sukkahousukuidut, biopolttoaineet ja puiset autonakut ovat olleet hypetyksen kohteena pitkään, mutta ei vain tunnu valmista tulevan. Ovat kokonaisuuden kannalta joutavaa näpertelyä.
Miksi on noloa mitata relaskoopilla. Puhelin onnistuu joskus, relaskoopilla onnistuu aina, jos ei ole kovin kierosilmäinen mittaaja. Mutta tietenkin relaskoopilla mitatessa tarvitaan kumpaakin kättä ja puhelimen joutuu silloin laittamaan taskuun. Tulee orpo ja yksinäinen olotila.
Kummanko valitset itse, kuohkean hyvin kohonneen rieskan vai lässähtäneen littanan. Kummanko hirvi valitsee, ”kuohkeasti” kasvaneen nopeakasvuisen ja lehtevän vaiko puisevan, pihkaisen ja keltaneulasisen hidaskasvuisen käppyrän.
Tuskin on tutkittu. Ei ole oikein vara tutkia, täytyy vain mainostaa ja korostaa kasvunopeutta. Eikä ole tutkittu sitäkään, onko nopeakasvuinen jalostettu kuusi maistuvampi kirjanpainajalle kuin vähän hidaskasvuisempi jalostamaton.
Pitäisikö taimikonhoidosta kaadetut vesat korvata tai ensiharvennuksessa hakatut rungot korvata oletuksella, että vesoista ja kuiturungoista olisi kasvanut tukkirunkoja? Joku kohtuus se pitää nyt olla kerjätessäkin. Että vielä korvausta siitä, että joku jarruttaa tekemästä ahneuksissaan hallaa itselleen hakkaamalla parhaassa kasvussa olevaa puustoa aukeaisi.
Korvata?? Eikös se korvaudu sillä, kun puolentoista tukin rungosta tuleekin kolme tukkia.
Ajat muuttuvat. Sattui kirjahyllystä käteen Arvid Borin 1904 julkaistu kirja Metsäoppi. Kirjassa oli sivukaupalla tekstiä ”vesiperäisyyden” torjunnasta. Useilla havainnepiirroksella neuvottiin ojitusta ja etenkin lähteiden kuivatusta jotta kylmä pohjavesi saadaan pois hidastamasta turvemaan kuivamista.
Pari käpytikka on jokaisessa hirvipassissa nakuttamassa. Palokärki on vähentynyt huomattavasti tällä alueella. Enkä yhtään ihmettele, se ei isona kolopesijänä pysty pesimään ensiharvennuspuissa, isompia ei oikein ole jäljellä, paitsi sähköpylväissä. Viimeksi olen nähnyt palokärjenpesän hautausmaalla isossa männystä. Pohjantikkoja tapaa majavapuroilla tulvan tappamia kuusia parkkaamassa. Pikkutikkaa en ole nähnyt vuosikymmeniin. Harmaapäätikkoja näkee harvoin, seutu on vähän pohjoisessa ja varsin karua seutua. Joskus talvella joku vaeltaja ruokinnalla piipahtaa.
Jopa aurinkovoima saattoi tuottaa päivällä enemmän kuin tuurivoima. Joka tapauksessa vetytehtaille pyöriteltäisiin nyt peukaloita.
Seurataan pinojen kertymistä tienvarteen. Mikäpä siinä muu auttaa.