Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Voi se akku kestää pitempääkin. Riippuu jonkun verran lankojen määrästä ja aidan pituudesta. Itse huolsin yli kilometrin mittaista aitaa, jossa lankoja oli kuusi. Siinä 140 Ah akku kesti noin viikon kylmimpään ja pimeimpään aikaan. Ei se koskaan viikossa tyhjäksi mennyt, mutta laitoin aina vaihto-akun ettei tullut virtakatkoja.
Eipä näy itä-autojen aukkoja. Paitsi tietenkin kiinalaisen Volvon mentäviä vielä on. Ja kiinalaisista osista ne taitaa suurimmaksi osaksi ”länsi-autot” nykyjään olla kasattu.
Äkkiä ajatellen autot eivät kuulu metsäkeskusteluun. Mutta meneehän valta-osa metsätuloista tietenkin autokauppiaille, joten täytyyhän siitä aiheesta keskustella. Ainakin täällä päin Mersun, Volvon ja Audin mentäviä aukkoja syntyy metsiin runsaasti.
Paimen ei kaipaa lumisuojaa. Akulle kannattaa tehdä vesivanerista yksinkertainen päältä avattava ”arkku”. Virran riittävyys riippuu tietenkin akun koosta ja aidan pituudesta sekä pakkasista. Pimeimpään ja kylmimpään aikaan vaihto n. kerran viikossa. Aurinkokenno alkaa jo maaliskuulla harventamaan vaihtoväliä.
Heinäkuu on yleensä metsäalalla lomakuukausi. Itse pidin kyllä lomat aina keskitalvella. Liikkuminen oli hankalaa ja sai olla kotona aivan rauhassa lukemassa rästiin jääneet kirjat ja lehdet. Ilman mitään nurmikonleikkausta ja muita kesän tohinoita. Se oli lomaa se.
En ole juristi, mutta olen seurannut heidän toimintaansa mm. Metsälakirikoksissa. Valvonta ei aivan onnetonta ole, mutta ilmoitukset jäävät lähes aina syyttäjän pöydälle. Siitä ne eivät etene mihinkään. Onko muuten syyttäjä juristi?
Jutun otsikossahan se sanottiin. Salmisaaren voi tulla pienydinvoimala. Toivottavasti tulee, paikka on ainakin nyt oikea.
Onko MJO ollut metsäalalla? Minä olen ollut yli 40 vuotta. Omaperäinen tulkinta on siltä ajalta kotoisin. Kokemuksesta.
Niitä siirrettiinkin Tornionjokilaaksosta etelään.
Työmaakyltit ja vaara-alueista varoittaminen ei liity oikeastaan asiaan. Nehän ovat palollista kosmetiikkaa. Olen ymmärtänyt konemiesten kirjoitukset ilmeisesti väärin. Olen saanut sen käsityksen, että koneyrittäjä on uhri, kun joutuu risusavottaan saamattoman metsänomistajan metsään, joka on karannut energiapuukohteeksi. Toimintaa näissä kohteissa on mahdotonta saada kannattavaksi. Mielestäni kalliilla kalustolla työtä talkoilla tekevä on uhri jos mikä. Etenkin kun on ilman omaa syytään joutunut talkoisiin. Myös metsäteollisuus on uhriutunut, kun ainespuun sijasta kertymät menevätkin polttoon eikä sellukattilaan. Eikö sillä enää olekkaan väliä missä kunnossa hakattava metsä on?
Lusmuilijoilla ja rusinat pullasta -poimijoilla tarkoitetaan ilmeisesti jk-kasvattajia. Olen aina ymmärtänyt termin ”rusinat pullasta” toiminnaksi, jolla kerätään vain kermat päältä. Tämänkin kirjoittelun aiheesta olen ymmärtänyt väärin. Olen ymmärtänyt, että jatkuvan kasvatuksen metsiä on mahdoton saada kannattaviksi. Tämän on laskelmin todistanut suuri joukko kirjoittajia. Mitenkä täysin kannattamattomalla toiminnalla voi kerätä ”rusinat pullasta”? Etenkin kun toiminta lyö omaan nilkkaan.