Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Milloinkahan nämä vetytehtaat alkavat niellä ylituotetun sähkön? 10-15 vuoden päästä? Millaiseen siiloon se vety varastoidaan jos ei ole vielä käyttäjiä. Vety on hankalan aineen maineessa niin varastoinnissa kuin käytössä.
Jos Suomen sähköntuotanto ylittää jopa 3 kertaisesti oman kulutuksen, niin millaiseen siiloon ylituotettu sähkö laitetaan? Norjalaiset myy omistamiensa laitosten tuottamaa sähköä. Heitä ei ole koskaan ujostuttanut omistaa tuottavaa teollisuutta itse. Toisin kuin Suomessa, jossa pärjäämisen häpeä on syvälle juurtunut ja kaikki tuottava on myytävä ulkomaille. Ei ole mikään ihme, että Ruotsin ja Norjan talous on toisella tolalla kuin meillä.
Ei vain joskus vaan aina. Laskutuksessa per työtunti on sitten jonkunverran eroa.
Eipä tietenkään pidä jättää korjaamatta. Mutta jokin epäsuhta toiminnassa on, kun vuosittain tietään hoitava ei saa mitään. Pilalle menneet korjaa yhteiskunta moninkertaisin kustannuksin.
Ruotsista on linjat Saksaan, Puolaan ja Liettuaan. Suomesta menee jo sähköä Ruotsiin. Norjasta on yhteys Hollantiin ja Suomesta Viroon. Ei tarvitse säkillä kantaa, eiköhän tuolta jo jatkoyhteydet ole.
Vanhat, vaivaiset ja lapset on hoidettava. Tiilien paikasta toiseen siirtely ei ole pakollista, mutta onhan sitäkin touhua joskus työvoimaviranomaisten toimesta kokeiltu, ja kannattamattomaksi todettu. Vai haluaako Rane ”tiileksi” kun se aika koittaa. Tieasioissa se ei ainakaan ole reilua, että metsäautotiestään itse huolehtiva ei saa euroakaan mistään. Mutta kuten totesin, jos antaa tien hajota ja puskettua, lähtee ylimitoitettu valtion avustama korjaus käyntiin. Olen ollut mukana metsäautotiekokouksessa jossa remontti maksoi useita kymmeniä tuhansia. Väitän, että jos tietä olisi korjailtu vuosien varrella tarpeen mukaan, olisi yksi kymppitonni riittänyt puun huilaamiseen. Nyt pelkkä suunnittelu maksoi tuon kymppitonnin.
Saattaisivat hiilinielut romahtaa. Olet kyllä oikeassa. Pitäisi ilmoittaa vuotuinen käytettävissä oleva puusto ja sen kasvu suhteessa hakkuisiin. Silloin saattaisi hakkuu määrä ja puuston kasvu heittää härkäpyllyä.
Kilpailu ja markkinataloutta hyvinkin. Suomesta on myyty vanhoja perinteisiä valtion merkittävästi osaomistamia yrityksiä roppakaupalla ulos. Rautaruukki, Kemira, Sonera, Enso, Nokian puhelintoiminta, telakoita ym. Ensin verovaroin laitetaan yhtiö kuntoon, sitten myydään ja kun yritys lopettaa sotkut siivotaan verovaroin. Ei ole ihme, jos Ruotsin talous on paremmalla tolalla.
Omistaja luultavasti saa päättää mihinkä sähkönsä myy. Eurooppalaiset omistajat valitsevat myyvätkö sähkönsä suomalaiselle vihreälle teräkselle tai vetytehtaalle vai vievätkö sen Euroopan markkinoille, missä hinta on tähän asti ollut parempi.
Sitä ajatusta on vaikea kumota. Puolet tuuliteollisuudesta on ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja vauhti vain kiihtyy. Euroopassa ei ole oikein tilaa uudelle tuuliteollisuudelle ja ihmisiä on niin tiheässä, että vastustus on toista luokkaa kuin meidän korpiseuduilla. Jo tuulivoimaloiden terveyshaittojen vuoksi niitä ei uskalleta rakentaa kovin tiheän asutuksen seuduille. Lisäksi päättäjät ovat valtakunnan ja paikallistasolla hurahtaneet liikaakin tähän vihreään siirtymään. Silläkin uhalla, että vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan se aiheuttaa ihmisten ostovoiman laskemista ja kansantaloudelliset hyödyt ovat täysin arvailujen varassa. Saksa otti juuri käyttöön 14 vanhaa kivihiilivoimalaa teollisuutensa energiantarpeen turvaamiseksi. Näin ei varmaan voi pitkään jatkua. Onneksi Suomen tuuliteollisuushankkeet turvaavat osaltaan jatkossa Saksan teollisuuden sähkön saannin.