Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kauriita on täällä talvellakin jonkun verran. Harvat valkohännät häipyvät talveksi jonnekin muualle. Viime talvi oli poikkeus, nyt keväällä on näkynyt riistakamerassa jopa kauriin vasaporukka. Mutta neljä erittäin lumista talvea oli peräkkäin ja kauriit selvisivät. Jostakin ne vain mustikanvarvikkoa kaivelivät eineekseen.
Sullille tiedoksi. Ns. Metsälaki on toiminta-ohje. Verrattavissa kirjoittamattomiin Hyvät tavat – käytäntöihin.
Tuli tuomareille, asianajajille ja lastensuojelulle töitä. Luonnollisesti kriisiryhmä on kutsuttava paikalle jututtamaan murhan tehnyttä poikaa. Se ryhmähän on paikalla, kun rusakko tai supikoira jää auton alle.
Sopii mielestäni oikein hyvin. Eihän metsissäkään muut liikkujat ( koneurakoitsijat ja metsäteollisuus ) voi olla tiheiköiksi ja vajaapuustoisiksi metsänsä päästäneiden saamattomien metsänomistajien uhreja. Tästähän on väännetty kättä Energiapuupalstalla kiivaasti jo viikkokausia. Vai mitä mehtäukko?
Autouskovainen työkaverini vaati eräänä keväänä työnantajaa vesakkoleikkaamaan erään pitkän metsätien etu-ajassa, kun kulki tietä töissä muutamana päivänä. Kertoi niin hirvittävän, kun pajupuskat raapivat kylkiä. Sanoin hänelle, että ei raavi, kun laittaa kuskinpuoleisen sivulasin kiinni.
Metsän käyttöä valtio haluaa valvoa kovasti. Miksi ei ole säädetty lakia autojen pakollisesta huollosta. Huoltokirjan, jopa sähköisen sellaisen, avulla olisi helppo valvoa autojen asiallista huoltoa, kuten öljyn-, nokkahihnojen-, iskunvaimentimien- ja niveltenvaihtoa. Autokaupassa kuitenkin pyörii suuremmat summat kuin metsäteollisuuden viennin arvo on. Uusien autojen maahantuonnin, huollon, varaosien ja myynnin arvo on yli 10 miljardia vuodessa ja kaikki raha valuu ulkomaille. käytettyjen autojen kaupassa pyörii toinen 10 miljardia. Valtion kannalta olisi kannattavaa, että autoja pidettäisiin ja huollettaisiin nätisti ja asiallisesti. Jäisi enemmän rahaa kotimaata hyödyntävään kulutukseen. Liian paljon on kaltaisiani huolimattomasti autoihinsa suhtautuvia. Vieläkin on omistajia, jotka jättävät auton yöksi yksin ulos taivasalle, jopa vesisateella.
Tarkistakaapa A.J. ja Visa kumpiko laski oikein. Olen huono laskemaan, mutta Visan tulos minusta lähellä totuutta. 160×30 / 12 = 400.
Hakkuurajoituksista ei ole varmaankaan vielä kysytty teollisuuden vuoristoneuvoksilta mitään mielipidettä. Kun kysytään, niitä rajoituksia ei tule. Teollisuushan näitä ns. Metsälakeja värkkäilee, kun on huoli raaka-aineen riittävyydestä. Aikoinaan laittoi valtion hyväksymään julistuksen ja sitten säätämään Metsälain. Laittoi myös valtion tukemaan hyvin vahvasti ns. metsänhoitoa. Kymmenen vuotta sitten laittoi muokkaamaan Metsälakia niin, että pääsi entistä nuorempia puustoja aukottamaan, kun vanhat metsät oli kaluttu pois. Uudessa laissa vain tuli ”virkavirhe” siinä, että se antoi metsänomistajalle vähän vapauksia metsässään. Se alkoi näkyä kasvun hiipumissa. Vuoristoneuvoksilla on taas vähän hätä ja kurittomat metsänomistajat olisi saatava taas ruotuun palvelemaan heitä. Pian omistaja ei ole taas enää päättäjä omassa metsässään. On taas aika sekaantua yksityisen omistuksen päätöksentekoon.
Viileän asiallista suhtautumista Gla:ta välillä aika tulenkarvaiset asiaan, taas kerran.
Kauris on soma eläin. Niitä ei välttämättä näe, niitä vain on. Pojallani oli keväällä vahva uskomus, että erään autiotalon mailla on kauriita vaikka niistä ei havaintoja ollutkaan. Pukkijahdin aikaan meni kolmena iltana noin klo 20 istumaan tilan pellonreunaan. Yksi istunto kesti ilman saalista aamuun klo 6. Kaksi muuta istuntoa päättyi kaatoon ennen aamua. Juhannuksena oli grillivartaassa kauriin ulkofilettä. Parhaasta päästä mitä metsä voi tarjota.
Hakataan vain ajourat auki. Ja uraväliksi nykyisen 18-15 metrin sijaan 10 metriä.