Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Hirvenmetsästäjät ovat pääasiassa metsänomistajia. Kyllä sieltä saattaa hyviäkin neuvoja tulla.
Venäjä piti ennen väkisin alueen rauhaa yllä. Nyt sillä on omat operaartiot meneillään ja lisäksi varoo ärsyttämästä Turkkia. Saksa on hiljaa kaasutoimitusten vuoksi. Meidän Saulikin kiirehti lausumaan tyytyväisyytensä siitä, että pienen kansan kulttuurimurha saatiin näin pian tehtyä.
No eipä tuo kuusikko silmää hivele, ainakaan maisemapuina. Näyttäisi olevan kaikille tuhoille altis puska. Myy tukkina, jos joku suostuu ostamaan pienen erän ja saa kohtuutonta korjuutuhoa aiheuttamatta tien varteen. Jos kerran kaksi omakotitaloa on lämmitettävänä, ei polttopuuvaihtoehtokaan huono ole. Kuusi säilyy pilkottuna katon alla polttokelpoisena maailman tappiin.
Yli kaksikymmentä majavaa olen poistanut. Osan maanomistajien pyynnöstä, kerran tiemestarin pyynnöstä ja suurimman osan metsästänyt muuten. Kaikki olen ampunut haulikolla veteen. Viidestä metristä kun ampuu karkeilla hauleilla päähän, majava kyllä kellahtaa selälleen. Ruho kelluu muutaman minuutin. ”Erikoistyökaluna” minulla on pitkä onkivapa ja sen päässä niin suuri kolmihaarakoukku kuin kaupasta löytyy. Sen kun iskee turkkiin kiinni, ruhon saa hinattua rantaan ennen kuin se alkaa painumaan. Yhtään saalista ei ole mennyt hukkaan. Kallotrofeita ei tosin tällä tavalla saa. Poikani metsästää majavia hirvikiväärillä ja jousella. Maalle noussutta majavaa kun ampuu hirviluodilla hengen paikoille se yleensä putoaa niille sijoilleen. Jousi on tehokkain ase majavan pyynnissä. Vaatii tosin tuliaseita enemmän kärsivällisyyttä ja harjoittelua. Itse en tahdo jaksaa, tai oikeastaan selkävaivat eivät salli, enää odotella majavan nousemista maalle tai jäänreunalle, mitä se ei aina tee, joten olen moksinut läheltä ohi uivia majavia haulikolla.
Miksi mökin rinnekuusikko pitää hävittää? Jos kyseessä on normaalin kokoinen mökkitontti, kertymä ei ole puukauppoihin kummoinen. Itse teen polttopuut tukkikokoisista puista. Perinteinen rankakasa pienenee joka käsittelykerta, ison näköisestä rankakasasta tulee valmista klappia liiterin nurkkaan pinottuna vaatimaton nökkönen. Tukkikokoisesta kun tekee, kasa vain kasvaa joka käsittelykerta. Koivun ja kuusen energiamäärä on kiloista laskettuna sama. Kuusi on vain parempaa polttopuuta. Notkeaa ja pikeää huomattavasti vähemmän kuin koivu. Takkapuuna tosin tahtoo heitellä kipinöitä.
Näin on, jos tuho on jo käynyt. Tulvan tappama rantametsä ei ole ilo silmälle. Paitsi pohjantikan, joita tulvametsistä tapaa runsaasti. Mutta majavat ja padot äkkiä pois, ettei tuho laajene. Nyt on otollisinta aikaa majavanpyyntiin, ovat ennen talvea ahkerasti liikkeellä. Majavia voi poistaa myös hetitappavilla raudoilla, jos kärsivällisyys ei riitä kyttäilyyn.
Lennokkia parempi vaihtoehto olisi kumikengät ja sopivan mittainen onkivapa. Kunnollisen lennonkin hinnalla niitä saa jo melkoisen kasan. En ole tosin vuosiin tutkinut Meton työehtosopimusta. Kieltääkö se toimistolta ja tieltä poistumisen, luultavasti.
Majava tarvitsee tulvavettä myös suojakseen maapetoja vastaan. Lehtipuiden poisto ei rakentamisintoa vähennä. Kanadalaisella on tavattoman voimakas into patojen rakenteluun. Olen tavannut majavan patoja pikkupuroilla jonne majavat eivät ole asettuneet asumaan. Uusia elinalueita etsiessään ne saattavat tökätä padon sopivaan kohtaan ”aikansa kuluksi”, vaikka purolle ei ole tarkoitus jäädä asumaan pidemmäksi aikaa.
Muutosneuvottelut koskevat epäilemättä näitä perusduunia tekevää porukkaa. Varsinaiseen ”läskiin” eli ”johtaja” nimikkeellä olevia tuskin on lähdössä. Eli homma menee entistä teoreettisemmaksi, metsään lähteviä on entistä vähemmän. Tietojärjestelmiin ja automatiikkaan löytyy helposti kymmeniä miljoonia, mutta muutaman metsässä perustyötä tekevän palkkakuluihin on vaarassa kaatua koko systeemi. Ensiharvennuskontrollien yhteydessä paljastui, että satelliitit eivät tunnistaneet ollenkaan lehtipuita. Metka-kohteilla taitaa olla pääasiassa hoidon tarvetta juuri lehtipuiden takia. Miten käy kun metsään.fi tiedon satelliittikuvat yhdistetään tekoälyn kanssa ratkaisemaa tuen tarve. Metsänomistajalle lätkäistään eteen tulos jonka mukaan taimikkosi ei ole tukikelpoinen koska siellä ei ole lehtipuita ollenkaan.
Majavat lienee vieraslaji kanadanmajavia, joutavat pois. Jos on kova halu päästä hakkaamaan rantametsää, majavat ovat tietenkin hyvä aasinsilta siihen pyrkimykseen. Metsästäisin majavat pois, hävittäisin padot ja jättäisin rantametsän rauhaan. Nykyisellä vedenkorkeudella rantapuusto kuolee, yläharvennuksesta huolimatta, viimeistään ensi keväänä. Kumpi on arvokkaampi, alkuperäinen elävä rantametsä vai tänne kuulumaton vkeraslaji?