Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa on lähistöllä laskuviemäri josta kolmeen eri kertaan on kaivurilla purettu pato pois. Tie on ollut aina poikki ja on taas. Tynämiitti auttaa jos on paikka mihinkä majavat eivät ole tosissaan asettuneet asumaan, muuten pato tulee parissa yössä entiselleen purkutavasta huolimatta. Veden alle jääneiden rantapuiden hakkuu ei auta. Majava nostaa vettä sitä mukaan kuin rantapuusto pakenee sen ulottuvilta. Ainoa keino on metsästää majavat pois.
Pelkkä padon hävittäminen ei auta. Jos majava on mieltynyt paikkaan, purettu pato rakennetaan aina takaisin. Ainoa keino on pistää majavat nurin. Metsästysaika 20.8.-30.4.
Eikös se ollut vähän ennen 90-luvun lamaa, kun tavalliset työmiehet eväskasseineen jonottivat Saunalahden osakkeita? Ei sellainen oikein käy. Omaisuuden uusjako suoritettiin silloin ja nyt on samat merkit. Onhan tavatonta, että pikkuvirkamies ostaa velaksi lähes miljoonan asunnon Helsingin vanhasta kaupungista.
jees. Venäjän kauppa on jo avautunut aika hyvin. Venäjän sodassa käyttämistä lennokeista on löytynyt kaikkiaan 54 Euroopassa valmistettua komponenttia.
Saksa voi sulkea ydinvoimaansa. Sillä on niin suuret kivihiilivarat, että se voi hiiltä polttamalla tuottaa sähköä. Samoin naapurinsa Puola, joka aikoo rakentaa myös uutta ydinvoimaa. Puolan ylimääräiselle kivihiilelle löytyy markkinat Saksasta.
Toinen vain järeässä vanhassa raidassa kasvava harvinaisuus on raidantuoksukääpä. Ikäni olen metsiä kulkenut, mutta vain kerran olen sen tavannut. Oli kostea aivan tyyni aamu vanhassa sekametsässä. Yks’kaks nenään tuntui voimakas aniksen tuoksu, ja siinähän se oli, vanha raita ja siinä kolme tuoksuvaa kääpää. Raita kukkii aikaisin keväällä ja on pölyttäjille mainio mesikasvi.
Afrikan ”investoinnit” olivat lähinnä kurinpitojoukkoja jotka mahdollistivat siirtomaan ryöväämisen.
Olen sitä ihmetellyt näissäkin keskusteluissa useamman kerran. Vielä ihmeellisempää on ulkomaisten investoijien hirmuinen kiima ”kehittää” vetytaloutta tänne pohjolan perille, ja kun vety on vielä hankalampi aine saada todellisille markkina-alueille kuin sähkö. Tällä hetkellä on Suomessa yli 20 hanketta vetytehtaille. Millä ihmeellä näitä sähkösyöppöjä laitoksia pyöritetään? Sähkön tuotanto ja kulutus kun käyvät suunnilleen käsi kädessä kesäkuukausina. Tuurisähkölläkö näitä talvella pyöritetään.
Kymmenkunta vuotta ajelin mönkkärillä viikonloppuisin ja iltahommina metsureille istutusaikaan taimia aukkoihin. Pisin sivu oli vähän yli kaksi kilometriä talvitien päässä olevalle isolle viljelyalalle. Koko viikonlopun ajoin taimia. Olisi siinä ollut istuttajilla kantamista. Työnantaja ymmärsi, että kaikkein tuottamattominta työtä on taimien miestyönä kantaminen. Rakentelin tukkikärryyn lavat, joilla meni 18 laatikkoa kerralla. Oli huonojakin paikkoja vuosien varrella, mutta jokainen laatikko, useita rekkakuormia, saatiin perille. Lisäksi olen hakenut kymmeniä hirviä tienvarteen, oman ja vieraiden porukoiden. En ole saanut aikaan oikeastaan yhtään selvää vaaratilannetta. Mönkijää on turha verrata metsäkoneeseen, ja sähköpolkupyörää sähköautoon. Mutta osaavissa käsissä mönkijä on käyttökelpoinen työkone oikeilla kohteilla ja sille sopivissa töissä.
Aika omituisia nämä tukikiemurat Suomessa. Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-tukirahaston, joka on turveyrittäjille ja tuotantoa paljon olleille alueille suunnattu tuki turvetuotannon lopettamiseksi, tuet osuvat omituisiin kohteisiin. Etelä-Pohjanmaalla jaettavaa oli 6 milj. €, hakemuksia tuli 8 milj. €, josta puolet oppilaitosten digitalisoimiseen. Yrittäjät ovat kokeneet, että oikeudenmukaisuus tuen jaossa ei ole aina toteutunut. Eipä sen puoleen, kyllä digitalisaation parantamiseen varmaan aihetta on. TEM tilasi uuden ohjelmiston yrittäjien tukihakemusten käsittelyyn. Eipä toiminut, nyt yli 900 yrittäjän tukihakemukset ovat olleet jumissa ja päätökset saamatta vuoden.