Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Aika omituisia nämä tukikiemurat Suomessa. Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-tukirahaston, joka on turveyrittäjille ja tuotantoa paljon olleille alueille suunnattu tuki turvetuotannon lopettamiseksi, tuet osuvat omituisiin kohteisiin. Etelä-Pohjanmaalla jaettavaa oli 6 milj. €, hakemuksia tuli 8 milj. €, josta puolet oppilaitosten digitalisoimiseen. Yrittäjät ovat kokeneet, että oikeudenmukaisuus tuen jaossa ei ole aina toteutunut. Eipä sen puoleen, kyllä digitalisaation parantamiseen varmaan aihetta on. TEM tilasi uuden ohjelmiston yrittäjien tukihakemusten käsittelyyn. Eipä toiminut, nyt yli 900 yrittäjän tukihakemukset ovat olleet jumissa ja päätökset saamatta vuoden.
Että ostotarjous satelliittikuvien perusteella???? Onha Eurojackpottikin Veikkauksella. Osumatarkkuus liki samaa tasoa.
Mitä tekee naapurin tilan tiedoilla jotka eivät edes todennäköisesti pidä paikkaansa.
Mitä virkaa näillä Metsäarvaaja työkaluilla on ja kuka niitä tarvitsee? Jos perusaineisto, puustotiedot, ovat mitä sattuu, on sama jos heität noppaa Monopoli-pelilaudalla ja teet siitä metsäratkaisuja.
Saako korkeasta pinosta paremman kuutiohinnan kuin matalasta? Vaikuttaako pinon pituus hintaan? Miksi mönkijällä pitäisi ajaa karsimatonta puuta? Ei Toyota Hiacellakaan voi sitä ajaa.
Taas on luettu tutkimusta kuin piru raamattua. Lukekaapa tutkimus vielä toisen kerran ja tuokaa tänne palstalle tutkijoiden kommentit myös suojelualueiden tarpeellisuudesta.
Suomeen on tulossa yli 20 vetytehdasta. Jokainen vakuuttaa hankkeen toteutuvan. Mistähän sähkö näihin otetaan? Tuotanto ja kulutus ovat tällä hetkellä kesä-aikaan suunnilleen yhtä suuret. Tuulimyllyjen tuurisähkön varaanko nämä laitokset tuotantonsa perustavat? Johtajien kuoro laulaa pakkasella: Oi lounatuuli saavu jälleen ja lämmin henki tänne tuo….
Kannattaisi nostaa turvetta ja myydä se Saksalaisille. Siellä ei pelätä polttaa fossiilista.
Suorittava on täysin oikeassa. Moottorisahan kanssa työskennellessä yritän itselleni koko ajan vakuuttaa…. rauhallisesti, rauhallisesti, ei ole kiire mihinkään. Mutta kun ajatus vähänkin karkaa, on vauhti taas päällä kuin miehuuteni päivinä. Ja nokka auki ensimmäisellä tankilla. Olen oikeastaan nyt paremmassa kunnossa kuin työelämän viimeisinä vuosina. Nyt kun voi tehdä sen verran kun hyvin jaksaa ja niinä päivinä kun työ maistuu. Työelämässä oli omat tavoitteensa ja niissä pysyminen vaati jo vähän yliyrittämistä. Se aiheutti sekä ruumiillista että henkistä uupumista ja niistä ei niin vain palaudu. Vaikka Tolopaisen mielestä työssä ollaan vain jouten ja lomailemassa, väitän, että nykyajan työelämässä miehestä otetaan kyllä irti kaikki irtiotettava. Se aiheuttaa usein varsinkin vanhemmissa työntekijöissä henkistä uupumista. Ja siitä väsymisestä ja riittämättömyyden tunteesta ei pääse eroon nukkumalla eikä kunnon läskipastin syömällä.
Sekin on iso asia