Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava on täysin oikeassa. Moottorisahan kanssa työskennellessä yritän itselleni koko ajan vakuuttaa…. rauhallisesti, rauhallisesti, ei ole kiire mihinkään. Mutta kun ajatus vähänkin karkaa, on vauhti taas päällä kuin miehuuteni päivinä. Ja nokka auki ensimmäisellä tankilla. Olen oikeastaan nyt paremmassa kunnossa kuin työelämän viimeisinä vuosina. Nyt kun voi tehdä sen verran kun hyvin jaksaa ja niinä päivinä kun työ maistuu. Työelämässä oli omat tavoitteensa ja niissä pysyminen vaati jo vähän yliyrittämistä. Se aiheutti sekä ruumiillista että henkistä uupumista ja niistä ei niin vain palaudu. Vaikka Tolopaisen mielestä työssä ollaan vain jouten ja lomailemassa, väitän, että nykyajan työelämässä miehestä otetaan kyllä irti kaikki irtiotettava. Se aiheuttaa usein varsinkin vanhemmissa työntekijöissä henkistä uupumista. Ja siitä väsymisestä ja riittämättömyyden tunteesta ei pääse eroon nukkumalla eikä kunnon läskipastin syömällä.
Sekin on iso asia
Miksi se 100 km3 täytyy heti mahdollisimman lyhyessä ajassa rykäistä tienvarteen? Jos maasto ei aivan epätoivoista ole, mönkijällä tuo motin puuta kerralla. Pari kuormaa päivässä ei ole mikään ihmeteko, siitä se lähtee murenemaan. Oikein tehdessä selkä ei mene vaan vahvistuu.
Omasta kunnosta kannattaa pitää huolta. Mieti miten sen haluat tehdä nyt kun aikaa on. Jyskytätkö tylsää sauvakävelyä asfaltilla vai askarteletko omaa sopivaa tahtia sopivien eväiden kanssa metsässä. Jos kohteena on pellonreunan ojanvarret niihin on Ponsseja turha tilata, mönkijä ja saha riittävät. Kerää polttopuuta, tee siitä klapeja, polta itse tai myy tarvitseville, markkinoita on. Tuskin rikastut, mutta kunto nousee ja oman työn jäljen ihailu virkistää mieltä.
Ei pidä loukkaantua Eu-ajan edeltääneeltä ajalta olevien sosiaalitukien vertailuista. Asia on vain niin, että jos minä olisin tarvinnut tuolloin yhteiskunnan apua, olisin joutunut menemään kunnantoimistolla sosiaalitoimistoon ja saanut ikuisen leiman otsaan köyhäinavun käyttämisestä. Isännät kun menivät hakemaan samaa yhteiskunnan apua, he menivät maataloustoimistoon ja siellä apu-sana korvattiinkin sanalla palkkio tai tuki. Samaa köyhäinapua kuitenkin kaikki.
Pienten kuntien olemassaoloa on perusteltu sillä, että näin saadaan lähidemokratia toteutumaan. Mutta ennen kuin lähidemokratia voi toteutua täytyy ensin toteuttaa demokratiaa. Jos pienessä kunnassa päättäjien on tehtävä päätöksiä, jotka ovat kytköksissä parhaaseen kaveriin, pahimpaan vihamieheen tai sukulaiseen, niin ei toteudu kumpikaan demokratia. Parin tuhannen asukkaan kunnissa asukkaat ovat useimmiten niin sukusiitettyjä, että useimmissa päätöksissä nämä kytkökset ovat olemassa. Asiat eivät ratkaise päätöstä vaan ihmissuhteet.
Pizzapaikkojen yritystukea hoitaa myös jokainen veronmaksaja. Suurimmassa osassa niistä saa kuitin ostoksista vain pyytämällä.
Mihinkähän niitä asiantuntijoita tarvittaisiin, jos asiat hoidettaisiin aivan perinteisellä maalaisjärjellä.
Oliko puhetta, että aikovatko siirtää ay-liikkeen toiminnan vuoksi toiminnan johonkin noista 70 vientimaahan?
Meppi Katainen on varmaan aika voimaton rekkaongelmassa, mutta kun teollisuuden vuorineuvokset nostavat asian pöydälle, liikenne lähtee rullaamaan.