Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kysäisin vähän konemiehiltä innovaatioista. Istutuskoneella aikoinaan urakoinut kertoi, että jos poltettava rahaa on, hän polttaa sitä mieluummin saunan pesässä kuin keväisillä istutustyömailla. Kiitettävää jälkeä muokkauksilla tehnyt kaveri osti viimeisen energiapuuhuuman alkuaikoina nipistelijäkouran tarkoituksenaan jatkaa talvella kaivurin työaikaa savotoimalla energiapuuta. Niistä metsistä ei kuulemma löytynyt ”oravaa haukuttavaksi”. Muokkauksissakin on sopimuskausi nyt katkolla. Aikoo laittaa kaivurin telakalle. Parinkymmenen vuoden kiikkuminen kannokoissa nykyisellä katteella ja toihin tulleilla uusilla vaatimuksilla kuulemma riittää hänelle. Itse etsin ja suunnitelmat tein työnantajan pyynnöstä viimeisinä työvuosinani taimikonhoidosta kitkijäkoneelle. Vaatimukset olivat aika tiukat ja rajaavat, kasvatettavan puuston pituus alle metri, kivennäismaata ja työaika näkyvyyden parantamiseksi ennen lehteen puhkeamista. Otin muutaman kuvion laikkumätästettyä kuusentaimikkoa. Taimilla oli niin vähän kasvukausia, että kunnollinen juurtuminen oli vielä kesken. Jos vesakkoa oli enemmän, koko mätäs taimineen tahtoi lähteä mukaan. Aikainen kevät työaikana aiheutti sen, että maasto oli vielä vähän kelirikossa. Vähänkin kosteammilla kohdilla tahtoi tulla ”kunnostusojitus” samalla. Vajaan parinkymmenen metrin välein oli kaksi ojaksi luokiteltavaa raidetta.
suorittava. Yksi kysymys. Ovatko metsistä kokonaan häipyneet, ja jos ovat niin miksi, nämä aikoinaan huikeina innovaatioina markkinoidut istutuskoneet, koneelliset raivauskoneet, hakkuutähteitä ”sikareiksi” käärivät koneet, kävelevät motot ym. Kiertelen aikani kuluksi metsäalueilla aika isolla alalla, omia aikoinaan tehtyjä työmaita katsellen ja uusien tuloa arvioiden. Vain kaksi innovaatiota olen viime vuosina tavannut, istutusputki ja raivaussaha. Ja molempien sarvissa niinkin vanhanaikainen ja huonosti sovelluksin ja ablikaatioin ohjailtava kuin metsuri. Niitä eri kansallisuuksista kylläkin. Muita kehittyneempiä metsänhoidon aikoinaan mullistavan lupaamia innovaatioita en ole tavannut. Mihinkä ne ovat häipyneet ?
Vielä enemmän turhasta maksetaan niu-niu autokuskeille, jotka kiertävät rataa peräkkäin.
Miksi ympäristökeskus ei puutu taaskaan oikeisiin asioihin. Ei ole inahtanutkaan supersaastuttaja Finnairin päästöistä eikä siitä paljonko valtio menettää verotuloja lentopolttoaineiden alvittomuuden takia. Se on kyllä laskettu hyvin tarkkaan paljonko puulla lämmittämisen veromenetys on. Valtio on lykännyt Finnairille tukea eri muodoissaan keväästä 2020 noin 1,2 miljardia euroa. Onkohan ympäristökeskuksen väki innokkaita etelänmatkaajia?
Olikohan Raahessa lopettamisen syynä työelämän uudistusten epäonnistuminen vai tuotteen kysynnän loppuminen?
En tiedä miltä vuosikymmeneltä emännän sanonta oli, en edes sitä oliko itse keksinyt vai jostain kuullut. Mutta 60-70-luvun vaihteessa sitä useinkin viljeli. Etenkin aina silloin, kun kyläkaupan lastaussillalla kesäpäiviään viettäviä nuorukaisia ei tahtonut saada vitosella päiväksi heinään. Talossa emäntä maksoi aina palkat, ja oli nuuka. Vähän toisellakymmenellä olevana olin talossa monena kesänä töissä, köyhän kersana piti käyttää pienikin ansiomahdollisuus. Keväällä ensin metsänkylvössä, sitten turnuspenkkien harvennuksessa, heinässä ja syksyllä perunannostossa. Maatalouden palkkojen kuusinkertaistuminen tuntuu tietenkin paljolta, mutta lähtötason ollessa lähes nolla, ei siitä vielä rengin pussiin paljon kertynyt. Isoissa maataloissa ja kartanoissa kun työt ennen sitä tekivät rengit, piiat ja huutolaislapset ruokapalkalla ja ylläpidolla. Isojen maatalouden ja kartanoiden mahtiaika loppui siihen, kun loppui ilmainen työvoima.
Sinne 50-luvulle on joillakin kova kaipuu. Jotta saadaan ” työelämän uudistuksilla” Suomi taas oikeille raiteille.
Reima Muraali. Sekin kuuluu siihen työelämän uudistamiseen. Pienipalkkaiset laitetaan ymmärtämään leikkauksilla, että eivät änkeä työnantajan jalkoihin häiritsemään yrityksen pyörittämistä ja voitontekoa. Pieni palkka = merkityksetön työ = pieni voitto työnantajalle. Kuka näitä siivoojia, lähihoitajia, tarjoilijoita, kaupan kassoja, kouluavustajia ym. tosiasiassa tarvitsee. Niin vaatimattomat työ ehtii kyllä työnantaja pienellä järjestelyllä itsekkin tekemään.
arto. Osa-aikaisuus, 0-tuntisopimukset, koulutustuen lakkauttaminen ja päivärahakauden supistaminen sekä työntekijän kaikkien oikeuksien supistaminen tai poistaminen ovat juuri niitä kaivattuja työelämän uudistuksia joilla eräät uskovat Suomen pelastuvan. Olemme palaamassa maamme itsenäistymisen aamuun, taksvärkkipäivineen. Jo poikasena särähti korvaan isossa maatalossa heinätöissä ollessa, kun talon emäntä huokasi aamulla pettyneenä paikalle kerääntynyttä joukkoa katsoessaan; ”Voi kun näkisi vielä sen päivän, kun työmiehen saisi päiväksi kilolla voita”. Siihen suuntaan on kova pyrky, ja todennäköisesti päästäänkin. Työelämän uudistuksen nimissä.
Ehkä Balttiassa ei ole Carunaa cantona sähkönsiirron caskessa. Ovatkohan malttaneet olla myymättä siirtoverkkoa ulkomaisille sijoittajille.