Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Eipä niin. Alkoi pelottamaan tuo politiikkojen hiilihönkäily, niin syksyllä ostin vm 79 lava-auton. Elokuun lopulla katsastettu kahden vuoden leimalla.
Öljytuloja virtaa Venäjälle enemmän kuin vuosiin.
Kyllä tulevaisuus taitaa olla Kiinan. Väkeä, luonnonvaroja ja kuria löytyy. Usa tulee taantumaan Euroopan tasolle. Venäjällä olisi luonnonvaroissaan kaikkea mitä suurvalta tarvitsee. Väkeäkin eri tehtäviin olisi, mutta kun monta sukupolvea on eletty, että ainoa haave, tavoite ja huoli on ollut riittääkö vodkaa vielä aamuksi.
80-luvun autoissa oli paljon hyvää, enemmän kuin nykyautoissa. Yksinkertaisia huoltaa ja korjatakin. Ei tarvinnut olla aina tietokoneen piuhan päässä. Ja vähemmän saastuttavia kuin nykyiset hybridit. Perusmallin Ladoja kun saisi vielä uutena. Käyttöauto parhaasta päästä, kun vain nyky ihmisen luonto antaisi hypätä rattiin. Olivat täysin tunnottomia pakkaseen, kulutus kohtuullinen, tekniikka riittävän yksinkertainen, maavara hyvä, maalipinta niin rosoinen että ei tarvinnut koskaan vahata, kokonainen hirvenvasa sopi takakonttiin jne.
Kumpi toimii paremmin tavaralajihinta vai runkohinta tilanteessa, jossa sahatavaran menekki sakkaa, mutta sellun hinta on hyvä? Olen joskus ollut päivittelemässä varsin isoa tukkierää, josta tukin pienimmät läpimitat puuttuivat lähes tyystin. Nytkin taitaa tukkia mennä sellutehtaalle aika paljon.
Luultavasti sähkön hinta nousee eniten kesällä, kun käyttö vähenee ja sähköyhtiöt tarvitsevat yhä ”saataviaan” kuluttajilta”. Olkiluotoa ei kannata käynnistää ennen ensi talvea. Lauha talvi on ollut nyt riesana, joten käyttöönottoa kannattaa viivästyttää.
Mehtäukko. No sitten tässä on paasattu aivan turhaan pari kuukautta, yli 1300 kannanottoa. Vajaapuustoinen korjuujälki on ”yleistys” johon on kaikkien totuttava. Siihen johtaneiden syiden ja seurausten pohtiminen on joutavaa yleistystä, joka ei johda mihinkään.
MEHTÄUKKO. No tässähän on sitten paasattu kaksi kuukautta turhan takia, yli 1300 kannanottoa aivan suotta. Nykyinen korjuujälki on vakiintunut maan tavaksi. Se on ”yleistys” , jolle ei kukaan mitään voi. Siitä on turha hakea syitä ja pohtia seurauksia. Kaikkihan jää vain yleistykseksi.
Niin mitattiin, kun olin pari kesää tutkimushommissa. Isolla kuviolla harvempi linja- ja koealaväli, pienellä pienemmät välit, koeala aina saman kokoinen. Siten saa sattuman osuuden mittaustulokseen minimoitua.
Jäävän puuston mittaaminen on metsäalan yksinkertaisimpia toimenpiteitä. Se onnistuu lyhyenkin opastuksen jälkeen. En oikein jaksa uskoa, että siinä olisi suuria virheitä. Pohjapinta-alan suhteen Timppa on oikeassa. Jos on menty hakkaamaan liian pientä metsää, silloin pitää mitata runkoluku. Jos ajourat vievät 30% kuvion pinta-alasta, eikö silloin jonkun koelinjan pidäkin kulkea ajouran läheisyydessä? Pelkästään poikkiurien mittaamalla urien vaikutus jää liian vähäiseksi. Kallioisilla kohdilla puuta on harvoin hakkuuseen riittävästi. Jos niiltäkin kohtaa on hakattu, niin miksi? Eikö liian harvat kohdat pitäisi ajaa ”terät ylhäällä”.