Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset

Suomessa on noin 20 000 metsälajia ja yhtä monta tapaa sopeutua elämään metsässä. Lajeista neljännes, 5000 lajia on sopeutunut käyttämään kuollutta puuainesta. Jotta soppa ei menisi liian yksinkertaiseksi, lahoavat punaisesta tulisi olla oikeassa ympäristössä, kosteudeltaan, pienilmastoltaan tai varjostukseltaan. Luonnonmetsissä lahopuuta on 60-120 kuutiota hehtaarilla. Sillä määrällä tulevat toimeen kaikki lahopuuta hyödyntävät lajit. Puunkasvatusalueilla tähän ei tietenkään päästä, muut asiat ajavat edelle lajien ja monimuotoisuuden säilymisestä. Minun tietämykseni ei riittävään lahopuumäärään riitä, joudun tukeutumaan asiaa tutkineiden viisaampien arvioon. Luultavasti tuo Kotiahon esittämä 30 mottia hehtaarilla on oikeampi kuin 5 mottia. Uskoisin, että ratkaisevaa on vielä sekin minkälaisessa ympäristössä lahonneet, kaiken asteiset lahopuut, ovat. Mutta sen ymmärtämiseen ei paljon viisautta tarvita, että muutama kolmemetrinen tekopökkelö ei kuivan kankaan harvennusmännikössä mitään pyhitä. Etenkin kun kankaalta ei muuten löydy eriasteista lahopuuta.

Osatotuuksia viljelemällä pääset asiantuntijaksi, erikoisasiantuntijaksi ja tohtorikoulutettavaksi asiantuntijaksi.

Ekologinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Mittaukset tehty suurilta järviltä, pienten vesistöjen osuus mittauksissa edelleen vähäinen. Tolopaisella hyvä kysymys: Mitä on tutkittu ja miten?

Taimet käsitellään taimitarhalla tukkimiehentäitä vastaan, ongelma on siis olemassa. En tiedä mikä sen myrk…, anteeksi torjunta-aineen, ”puoliintumisaika” on, mutta ei ilmeisesti vuotta pitempi. Tuoreelle hakkuualalle täi parveilee munimaan, ja syö samalla taimia. Munat kehittyvät toukiksi kantojen juuressa syöden nilaa. Kahden vuoden kuluttua toukat koteloituvat ja niistä kuoriutuu uusi sukupolvi. Pahimmat tuhot syntyvät kaksi vuotta hakkuista. Muokkauksella on vaikutusta tuhoihin, kuten Lekun havainnossa, jopa 75% taimista vikaa, jos muokkaus ei oikea. Olen kerran yrittänyt selvittää useamman kymmenen hehtaarin kaksivuotiaan istutusmännikön tuhoa. Hyvin suuressa osaa taimien latvakasvaimissa oli syöntijälkiä ja kasvaimia nukahtanut. Syöntijälkiä oli laikuttaisesti, oli koealoja joissa lähes jokaisessa taimessa oli vikaa. Monenlaisia arvioita itse kukin esitti, aina teeristä lähtien. Vähän kun löi kontalleen ja tutki tarkemmin niin alkoi syöjiäkin löytyä, tukkimiehentäitä. Muokkaus oli laikkumätästys. Eivät taimet siihen kuolleet, mutta kasvutappiota tuli ja saattoipa noista syherölatvan kasvattajista tulla myöhemmin laatutappiota vaikka kaksihaaraisina.

PUUKI. Kuten joskus palstalla kerroin, minua kiinnostaa kovasti metsässä muukin kuin kiintokuutiot ja pohjapinta-alat. Olen koppakuoriaisistakin kiinnostunut ja lueskellut. Lähdeluettelona lähinnä oma ”kiintolevy”.