Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Kuusenniluri hyvin yleinen kannoissa. Tutkimuksin todettu, että puolet kuusen istutustaimista saattaa olla tuhoutunut sen syönnin tuloksena 2-3 vuoden kuluttua istutuksista.
Toki kannoissa ja lumpeissa ötököitä on. Käyväthän esim. palokärki ja karhu kuorimassa tiettynä aikana kesästä edellisenä talvena hakattuja kannokoita. Itse olen kerännyt vuosia polttopuuni metsiin jääneistä lumpeista, ja muutaman erikoisen lumitalven jälkeen kantoja lyhentämällä. Heinäkuulla alkaa kuori irtoamaan ja nilakerroksessa on toukkia. Taitavat olla vain näitä kaikkein yleisempiä puuntuhoojia kuten kuusentähtikirjaaja (Suomen yleisin kuoriainen) ja kirjanpainaja. Näistähän on ollut kova huoli, että leviävät suojelualueilta puuntuotantoalueille. Vähemmän on huolta kannettu kannokoiden vaikutuksesta.
Koiran on pakko liehakoida ihmistä, ei pärjää ilman ruokkijaa. Kissa tulee toimeen omillaan, sietää ihmistä koska saa tältä ”kissan päivät”. Jos kissa olisi ison koiran kokoinen, pisteiksi isäntänsä poskeensa.
Täytyy nähdä metsä puilta. Vanha sanonta, joka pitää erinomaisesti paikkansa. Eihän kaurapeltoakaan kutsuta luonnonniityksi tai ahoksi.
Visakallo. Kolikolla on aina kaksi puolta. Puuntuotantoalueet ovat kyllä tarpeen. Työllistäväthän n. 2% Suomen työllisistä, antavat verotuloja, ja ehkä tärkein, että viennin arvosta puutuotteiden arvo on huippu vuosina yli 16%. Kansantalous kun pelaa vain niin, että satamassa laivoihin laitetaan enemmän tavaraa kuin niistä puretaan. Mutta kyllä luonnon kannalta hinta on ollut aika kova. Etelä-Suomessa luonnontilaisia metsiä on vain vajaat 2 %. Ja puuteollisuusyhtiöiden usko alueiden kovaan kasvuun ja maanomistajien halukkuuteen hoitaa alueitaan ja tarpeeseen myydä puuta on johtanut kapasiteetin ylimitoitukseen. Yhä harvempi puunkasvatusalue ehtii siihen kasvun vaiheeseen, että se edes muistuttaisi metsää.
<b>Rane</b>. Tulisi liian pitkä lista, mutta A,J. antoi joku aika sitten hyvän vinkin, mistä oikean metsän ominaipiirteet kannattaa aika ajoin kaikkien puuntuotantoalueilla touhuavien tarkistaa: Petri Keto-Tokoin ja Timo Kuuluvaisen kirja Suomalainen aarniometsä. Voin suositella.
Puuntuotantoalue on oikeampi nimi. Niiltä on kaikki oikean metsän ominaispiirteet kadonneet.
Eikös MG pääasiallinen tuote ole sellu?
Kiertoaika riippuu puhutaanko metsästä vai puunkasvatusalueesta. Metsän kiertoaika on 200-500vuotta, eikä se tarvitse korkolaskua. Puunkasvatuksessa kiertoaika on taimen istutuksesta siihen hetkeen kun tuo taimi katkaistaan pinoon. Nykyään yleensä 50-60 vuotta, mutta kovilla tuotto odotuksilla nykyään menty jo 25 vuoteen, kuten eräs tutkimus osoitti.
Minkäs maalainen Metsä G on? Vanhoja varmaankin senkin tehtaat ovat, mutta tulosta tuntuu tulevan.
Aika harvassa työssä työpaikan ja asunnon välisistä matkoista saa kilometrikorvaukset. Metsätalous ei ole poikkeus. Mutta toteutuneet kuluthan saa vähentää. Itselläni oli aikoinaan määritelty työpaikaksi työnantajan toimisto. Sinne kuljin omillani. Sensijaan metsäpäiviltä kilometrikorvaukset maksettiin. Se olikin parasta tienastia, ylivoimaisesti.