Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Me metsässä mönkijät emme vain ymmärrä näiden ratojen ihanuutta. Ajatelkaapa miten tärkeää on nyky ihmiselle, kun junamatka lyhenee 10 minuuttia. Ei siitä 10 miljardin lasku ole mitään, eikä metsäkadot ja hiilinielu.
Olipahan Perkolta huimin salaliittoteoria mitä olen kuullut pitkään aikaan. Hah!
Mikä sossutoimisto työntekijät ovat, joiden pitäisi nälkäpalkalla kerryttää työnantajalleen yhä kasvavia voittoja, joka on siirtänyt kustannusten nousun tuplana myymiinsä tuotteisiin.
Päästöt vähenevät, jos palkka on sitä tasoa, että sillä ei pysty elämään. Täysiaikaisten työntekijöiden välttely on kaupan alalla yleinen keino välttää palkkakustannuksia. Se tuskin on työntekijöiden keksintö. Mutta ”huonosti” kaupalla tuntuu tulosjulkaisujen mukaan menevän.
Ensiharvennusten, kuten muidenkin harvennusten, osalta poiminta tai alaharvennus kannattavuutta mietittäessä riippuu aika paljon myös siitä kenen kannalta asiaa katsoo. Metsäkeskuksen tutkimuksen ja omien viimevuosien kokemusten perusteella olen huomannut, että tässäkin asiassa vallitsee ”kolmikanta” näkemys. Korjuujälkiä tarkastellessa olen huomannut, että jonkun mielestä on ollut kannattavinta tehdä jo ensiharvennus poimintana. Sitä en ole selvittänyt kenen päätökset ovat olleet.
En edelleenkään väitä, että jalostuksella olisi vaarana vain huonoja ominaisuuksia. Mutta mikään itseselvyys ainoastaan hyvien ominaisuuksien korostuminen ei ole.
No tältä palstaltahan ne löytyikin kaikki monimuotoisuudesta huolehtijat, hiilinielujen ylläpitäjät ja luonnonystävät.
Vedonlyönnissä 50% todennäköisyys antaa aika huonon voittajakertoimen.
Savolaisista olen samaa mieltä. Enkä epäile, etteikö jalostuksella ole hyötyjä saavutettu. Esitin vain kysymyksen pohdittavaksi. Mutta taimitarhalta samaa alkuperää olevien taimien vaikutus geneettiseen monimuotoisuuteen konkretisoituu vasta sitten kun ne saavat siemeniä ja lisääntyvät ”villien” mäntyjen kanssa muodostaen uusia taimikoita. Onhan tutkittu esim. ruskotäpläperhosen vikuuttamia koivikoita. Tietyt alkuperät, erityisesti nopeakasvuiset, ovat perhosen suosiossa. Koivun puuainesta vahingoittavan tuholaisen torjunta on vaikeaa, mutta Luken sivuilta lukaisin, että jalostuksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa tuhoja pienentävästi. Eikö jalostuksessa ole siten mahdollista, että käy toisinkin päin? Jonkun tavoitellun ominaisuuden kustannuksella menetetään jotain. Luonto on kuitenkin vielä jalostunut metsäpuitakin hieman kauemmin kuin ihminen.
Olen tietoinen siemenviljelmien toiminnasta, olen aikoinaan ollut niitä jonkun verran hoitamassakin. Jalostuksella kajotaan kuitenkin perimään. Muutenhan jalostushyötyä ei saataisi aikaan. Toistaiseksi on pyritty lisäämään kasvua. Kuka takaa, että jalostuksella ei ole luotu perimältään hyväkasvuisia ja tekniseltä laadultaan hyviä puita, mutta menetetty samalla vastustuskykyä tuhoja, esim kirjanpainaja, kohtaan.