Käyttäjän Nostokoukku kirjoittamat vastaukset
-
Mihinkähän se 3 miljoonan taimen koneistutus aikoinaan tyssäsi? Eiköhän ollut niin, että työlle ei löytynyt sellaista maksajaa, että koneyrittäjä olisi pärjännyt. Kuten kirjoitin, tutkin koneistutusta vuosituhannen vaihteessa. Onnistuakseen hyvin se vaati kohteiden tarkkaa valintaa. Työn jälki oli vertailukelpoinen miestyöhön verrattuna vain maalajiltaan parhailla kohteilla. Nämä kohteet olivat parhaita konekylvökohteita. Hankalimmilla kohteilla tuli sutta ja sekundaa. Ainakin silloisilla koneilla, mitkä eivät soveltuneet kivisen ja kovin paljon hakkutähteitä sisältävien kohteiden muokkaukseen.
Poikani teki muutaman kesän istutustöitä keväisin. Urakanantaja toi hänelle taimet suoraan taimitarhalta, parin viikon annoksina pojan ”terminaaliin”. Hän otti aamuisin siitä päivän annoksen mukaansa. Kuinka tämä ketju saadaan kuumemmaksi?
Jouduin etsimään eräänä keväänä kitkijäurakoitsijalle kohteita. Soitin hänelle suoraan kysyäkseni vaatimuksista. Taimikko ei saanut olla yli metrin mittaista, mieluummin lehtipuissa ei saanut olla vielä lehtiä, kattavuudeltaan kivennäismaan kohteita ja mieluummin kuusentaimikoita. Mätästyksellä muokatuissa metrisissä kuusentaimikoissa juurtuminen oli vielä niin kesken, että taimi nousi usein vitelikön mukana mättäästä, mättäineen päivineen. Tällä seudulla kuusen kasvumaat ovat yleensä turvemaita. Kantavuus oli niillä keväisin heikkoa.
Toissa kesänä poikani istutti taksalla 0,16 € kpl +alv.
Istutussesonki on varsin lyhyt. Kallis istutuspää lepäilee suurimman osan vuotta tuottamattomana. Eikö tämän hintaisten koneiden pitäisi työllistyä ympäri vuoden?
Käytännössä kokoomus valitsi Lehtosen. Kompromissina, kun Satunen reputti ennakkotesteissä.
Onko mehtäukko sosialisti, kun närkästyi mielipiteesäni sosialistien ja demareiden räikeään puunhintojen nostoon?
Nykyisillä puunhinnoilla metsäteollisuuden ei kuulemma kannata toimia Suomessa. Kannattaa seisottaa tehtaita ennen kuin ostaa liian kallista puuta niihin syötettäväksi. Typeräähän porukkaa sosialistit ja demarit ovat, kun ovat vaatineet puunhinnan tällaiseksi.
Käpysonni. Ei sinne metsään enää kukaan jalkaudu. Satelliitit valvovat ja toimistotyönä tehdään tarkastukset tietokoneelta. Jalkatyö on tehotonta, kallista ja tulokset paljon epävarmempia. Metsässä sataa tai on helle sekä hyttyset ja hirvikärpäset kiusaavat. Satelliitit ja lennokit pystyvät kuulemma jatkossa arvioimaan jokaisen metsän rungon laadun ja osoittamaan sille oikean toimitusosoitteen.
Markkinat eivät määrää sitä. He eivät ole markkinatalouden piirissä kuten metsänomistajat. Pari vuotta me ainakin kaikille korkeita puunhintoja päivitteleville vastasimme: markkinat määräävät. Eikö se nyt sovikkaan?
Seurasin tuossa pari viikkoa sitten UPM:n varhaishoitoa konekylvetyssä männyntaimikossa. Taimien keskipituus neljä metriä. Ensimmäinen hoitokerta. Näkyi sinne jokunen koivukin jäävän.
Montako tehdasta demarit omistavat? MG taitaa olla pääasiassa kepulaisten omistama. UPM:n isopomo valitti juuri puunhinnan olevan edelleen sietämättömän korkea. Hän myös ennusti selluseisokkien jatkuvan. Se on tuo kaivattu markkinatalous sellaista. Markkinat määräävät.
Arkikielessä luultavasti puhutaan kulutuksenkin osalta pelkistä kilowateista. Onhan se tietenkin valtava moka, jos jää tuo tunti siitä pois. Sen teknisemmistä asioista sähkön osalta en ole pyrkinyt käymään.